Vähähiilinen elintarviketeollisuus 2035: yhteinen malli päästöjen laskemiseen olisi kaikkien etu

Monet ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat sitoutuneet kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin ja päästöjen vähentämisen edistämiseen koko arvoketjussa. Yritykset ovat pienentäneet päästöjä monin eri keinoin, ja ala ottaa koko ajan askelia kohti vähähiilisyyttä. Sitä todistaa myös elintarviketeollisuuden päivitetty vähähiilisyysselvitys, jonka mukaan viime vuosina alan päästöt ovat pienentyneet ennakkoitua nopeammin.

Tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ovat kuitenkin korkealla tulevaisuudessakin. Elintarvikkeiden merkittävimmät ilmastovaikutukset syntyvät useimmiten arvoketjun alkupäässä, raaka-aineiden tuotannossa. Siksi yhteistyö koko arvoketjun toimijoiden välillä on välttämätöntä.

Toimenpiteiden kohdistamiseksi tarvitaan myös lisää tietoa, yhteinen menetelmä hiilijalanjäljen laskemiseen sekä datan jouhevampaa siirtymistä molempiin suuntiin arvoketjussa.

tietoja alan päästöistä kootaan eri lähteistä

Tällä hetkellä tietoja alan päästöistä kootaan eri lähteistä ja etenkin tietoa Suomen tuotanto-olosuhteista on heikosti saatavilla. Tämä vaikeuttaa päästöjen kehityksen ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa.

Elintarvikealan yritykset joutuvat tänä päivänä raportoimaan tietoja toimintansa ja tuotteidensa päästöistä hieman eri muodossa useille eri tahoille. Viranomaisten lisäksi esimerkiksi kaupan toimijat, julkisista hankinnoista vastaavat tahot ja rahoittajat edellyttävät yrityksiltä yhä tarkempia tietoja tuotteiden hiilijalanjäljistä ja toiminnan vastuullisuudesta.

hiilijalanjäljen selvittämiseen käytetään erilaisia laskentamenetelmiä

Lisäksi elintarvikkeiden hiilijalanjäljen selvittämiseen käytetään erilaisia laskentamenetelmiä. Laskenta vaatii yritykseltä sekä aikaa, rahaa että osaamista, eivätkä yritysten tuottamat tiedot silti ole keskenään vertailukelpoisia.

Elintarvikealalla nähdäänkin, että yhtenäinen laskentamenetelmä keventäisi koko ruokaketjun raportointitaakkaa, jolloin resurssit voitaisiin kohdentaa toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kuluttajille yhteinen laskentamalli tarkoittaisi yhtenäisempää tietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista, joka helpottaisi valintojen tekemistä.

Edelläkävijöiden työ vie eteenpäin koko toimialaa

Yhteisen laskentamenetelmän puutteesta huolimatta useat alan yritykset ovat on selvittäneet tuotteidensa hiilijalanjäljen.

Esimerkiksi Atria on laskenut sian- naudan- ja kananlihantuotannon hiilijalanjäljen tilalta teurastamon portille saakka ja tuonut hiilijalanjälkimerkinnän tuotteidensa kuluttajapakkauksiin. Laskennan tuloksista selviää, että suomalaisen lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat merkittävästi pienemmät kansainväliseen tasoon verrattuna.

Kanan ja possun hiilijalanjäljen laskennassa on hyödynnetty kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Laskennan on toteuttanut Envitecpolis Oy. Naudan hiilijalanjäljen laskenta perustuu Atrian, Valion ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä kehittämään Carbo -ympäristölaskuriin. Laskentojen pohjana on IPCC:n laskentamenetelmät ja alan tuore tutkimustieto.

Apetit puolestaan on selvittänyt Apetit Kotimainen Järvikalapuikkojen, Apetit Kotimainen Herneen sekä Apetit Kotimainen Peruna & Keittokasviksen hiilijalanjäljen, tuotteiden rehevöittävän vaikutuksen sekä vesijalanjäljen. Hiilijalanjäljen yritys on selvittänyt kotimaiselle Apetit rypsiöljylle ja Neito rypsiöljylle. Yhteistyökumppanina tutkimuksissa on ollut Luonnonvarakeskus.

Apetitin käyttämä herne, peruna, porkkana ja pinaatti ovat avomaan kasviksia, eli niiden viljelyssä ei käytetä esimerkiksi erillistä lämpöä. Kotimaisten kasvisten ilmastovaikutukset syntyvätkin viljelyyn käytettävistä tuotantopanoksista, kuten kylvösiemenistä, lannoitteista ja kalkitusaineista sekä viljelytoimenpiteistä, kuten torjunta-aineruiskutuksista ja traktoreiden polttoaineesta.

Uusien vaatimusten mukaan suurten yritysten on jatkossa muun muassa osoittava tuotteiden ilmastovaikutukset koko arvoketjusta. Raisio selvitti käyttämänsä kauran hiilijalanjäljen ensimmäisenä kotimaisena vilja-alan yrityksenä. Laskentaa varten Raision sopimusviljelijöiltä kerättiin tiedot kauran viljelytoimista. Tietojen pohjalta Raision kumppani Envitecpolis Oy laski kauran tuotannolle viljelijäkohtaisen hiilijalanjäljen ja Raision käyttämän kauran hiilijalanjäljen.

Kauran viljelyn päästöihin vaikuttavat eniten satotaso, maaperä ja lannoitus. Selvityksen mukaan Raision sopimusviljelijöiden päästöjen keskiarvo oli noin puolet valtakunnallisesta keskiarvosta.

Jos elintarvikealan ilmastovaikutusten arviointiin olisi yhtenäinen menetelmä ja yrityksissä riittävästi osaamista keskeisten päästöihin vaikuttavien toimenpiteiden tunnistamiseksi, voitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi tuotekehitystä haastaa suosimaan vähähiilisempiä raaka-aineita tai hankinnassa voitaisiin asettaa mitattavia tavoitteita päästökehitykselle.

tavoitteet edistäisivät koko elintarvikkeiden arvoketjun siirtymistä kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta

Tällaiset tavoitteet edistäisivät koko elintarvikkeiden arvoketjun siirtymistä kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Lisäksi tietoa alan vuosittaisista päästöistä ja niiden kehityksestä voitaisiin hyödyntää kansallisella tasolla päästökehityksen seurannassa ja päätöksenteon tukena.

Lue lisää suomalaisen elintarvikealan ilmastotoimenpiteistä Vähähiilinen elintarviketeollisuus 2035 -selvityksestä. 

Lisätietoa jutun esimerkeistä:

• Atria edelläkävijä kansallisessa naudan hiilijalanjälkilaskennassa
• Atrialaisen lihantuotannon hiilijalanjälki merkittävästi kansainvälistä tasoa alhaisempi
• Apetit: ruoan ilmastovaikutukset
• Raisio selvitti kauran viljelyn hiilijalanjäljen – tulos yllätti

Kuva: Apetit