Työrauhalainsäädäntö uudistui: poliittisia lakkoja rajoitetaan ja hyvityssakot kasvavat

Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan perustuvat työrauhalainsäädännön uudistukset tulivat voimaan viime lauantaina. Elintarvikealan kannalta keskeisimmät muutokset koskevat poliittisten ja myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista.

Työntekijöillä on jatkossakin oikeus ryhtyä poliittiseen lakkoon, vaikka työehtosopimus ja sen myötä työrauhavelvollisuus olisivatkin voimassa. Uutta on se, että poliittinen lakko saa kestää korkeintaan 24 tuntia. Muut poliittiset työtaistelut, kuten ylityö- tai vuoronvaihtokielto, voivat jatkua kahden viikon ajan. Työntekijöillä on jatkossakin lähtökohtaisesti rajoittamaton oikeus osallistua poliittisiin mielenilmauksiin vapaa-ajallaan.

Yhdistys ei saa aloittaa poliittista työtaistelua ennen kuin on kulunut vuosi edellisestä sen saman tavoitteen saavuttamiseksi järjestämästä työtaistelusta. Tällä pyritään estämään mahdollisuus kiertää enimmäiskestoa koskevia määräyksiä järjestämällä näennäisesti erilaisia poliittisia työtaistelutoimia, joilla kuitenkin halutaan vaikuttaa samaan asiaan.

Uusi lainsäädäntö edellyttää, että lakon järjestävän yhdistyksen on mahdollisuuksiensa mukaan toimittava niin, että tuotantotoiminnalle lakkoa ennen ja sen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.

Poliittisilla lakoilla ei jatkossakaan saa vaatia muutoksia omaan työehtosopimukseen.

Poliittisilla lakoilla ei jatkossakaan saa vaatia muutoksia omaan työehtosopimukseen.

Myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä eli esimerkiksi tukilakolla tarkoitetaan työtaistelua, jolla tuetaan jotain ulkopuolista työtaistelutoimenpidettä tai työriitaa.

Myötätuntotyötaistelun seuraukset voivat joskus kohdistua laajasti muualle kuin pääriidan osapuoliin. Vahinkoa ja haittaa voi aiheutua siinä yrityksessä, jossa tukilakko toteutetaan ja joka on pääriitaan nähden sivullinen osapuoli. Toiseksi tukilakko voi aiheuttaa vahinkoa ja haittaa myös tällaisen yrityksen asiakkaille.

Lakiuudistus kieltää suhteettomat myötätuntotyötaistelut. Myötätuntotaistelua on pidettävä suhteettomana, jos

1. työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa rajoitetaan laajemmin kuin sen toiminnan osalta, joka palvelee tai hyödyttää pääriidan piirissä olevaa työnantajaa; ja
2. rajoittamisella aiheutetaan sille työnantajalle, jonka työntekijät osallistuvat myötätuntotyötaisteluun, tai tämän sopimuskumppanille sellaisia vahingollisia seurauksia, joita olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää kohtuullisina.

Jos työrauhavelvollisuus ei ole voimassa, rajoitukset koskisivat vain tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimuksen solmiminen.

Poliittisiin ja myötätuntotyötaisteluihin säädetään ennakkoilmoitusvelvollisuus. Jatkossa molemmista työtaisteluista tulee ilmoittaa seitsemän päivää ennen niiden alkamista.

Jatkossa molemmista työtaisteluista tulee ilmoittaa seitsemän päivää ennen niiden alkamista.

Lisäksi hallitus korottaa laittomista työtaisteluista maksettavia hyvityssakkoja. Aiemmin hyvityssakot ovat olleet välillä 0–37 400 euroa, nyt haarukka nousee välille 10 000–150 000 euroa. Kymmenentuhannen euron vähimmäisraja on kuitenkin mahdollista alittaa erityisestä syystä.

Myös työntekijälle tulee velvollisuus maksaa työnantajalle 200 euron hyvitys laittomasta lakosta. Edellytykset hyvitykselle ovat kuitenkin tiukat:

1) työtaistelu on pitänyt todeta lainvastaiseksi työtuomioistuimessa,
2) työnantajan on pitänyt kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle tästä tuomiosta, ja
3) työtaistelun on oltava työntekijäjärjestön toimeenpanema.

Elintarviketeollisuusliitto järjestää jäsenyrityksilleen ajankohtaiswebinaarin työrauhalainsäädännön muutoksista tiistaina 28.5.2024 klo 9.00–10.00.

Ilmoittautumislinkki koulutukseen on saatavilla jäsensivuille tallennetusta tuoreimmasta työmarkkinatiedotteesta.
Lisätietoja webinaarista antaa työmarkkina-asiantuntija Miska Linna (miska.linna@etl.fi).