Olen työskennellyt juristina asianajotoimistossa työoikeustiimissä muutaman vuoden ajan. Toimistoltamme on useammasta tiimistä käynyt juristeja avustamassa yrityksiä työkeikkojen muodossa. Heidän kertomansa perusteella työrupeamat ovat olleet kehittäviä ja opettavaisia kokemuksia, minkä vuoksi ilmaisin kiinnostukseni ottaa sellaisen vastaan, jos mahdollisuus omassa tiimissäni avautuisi.
Myös lähes kaikilla työtiimikavereillani on työkokemusluettelossaan maininta työskentelystä liitossa jossakin kohtaa työuraa, ja jokainen on kertonut tällaisen keikan olleen todella erilainen ja avartava lisä työkokemuksen joukkoon.
Muutama päivä ennen kesälomalle jäämistä sainkin puhelun, että nyt olisi mahdollisuus päästä muutamaksi kuukaudeksi töihin Elintarviketeollisuusliiton jäsenneuvonnan pariin. Tartuin tarjoukseen ja palasin kesälomalta uuteen työympäristöön.
Ensin hieman jännitti, miten hankalia kysymyksiä jäsenneuvonnassa tulisi eteen puhelimitse, erityisesti työehtosopimuksista. Omassa työssäni oli ollut harvinaisempaa, että puhelin soi ja langan päässä oli asiakas, joka kysyi yksityiskohtaisen käytännön kysymyksen, johon piti pystyä vastaamaan saman tien. Tällainen tapa tehdä työtä oli minulle uusi, samoin elintarvikealan työehtosopimusten maailma.
Arki lähti kuitenkin hyvin käyntiin kollegoiden kanssa sparrailun myötä, eivätkä puhelimitse tulleet kyselytkään enää jännittäneet. Oli myös mukava huomata, kuinka omasta työkokemuksestani ja osaamisestani oli hyötyä uudenlaisessa ympäristössä ja työmuodossa.
Elintarviketeollisuusliiton jäsenneuvontaan tulevat kyselyt työlainsäädännöstä ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia kuin joihin olen tottunut vastaamaan omassa työssäni. Erityispiirteitä tehtäviin on tuonut tietenkin se, että kaikki kyselyt liittyvät elintarvikealan yritysten työsuhteisiin.
Päivittäisen jäsenneuvonnan lisäksi olen oppinut muun muassa elintarvikealan työehtosopimusten tulkintasäännöistä, päässyt sparrailemaan kollegoiden kanssa käynnissä olevista tapauksista ja erimielisyysmuistioista sekä lakimuutosten vaikutuksesta työehtosopimussäännösten tulkintaan. Olen myös kehittänyt ja muokannut dokumenttipohjia.
Nyt kun työkeikkaa on jäljellä noin kuukauden päivät, olen sisäistänyt jo melko hyvin Elintarviketeollisuusliitossa käytettävän oman työehtosopimuskielen: Oranssi tarkoittaa elintarvikealojen työehtosopimusta, punainen liha-alan työehtosopimusta ja niin edelleen – jokaisella työehtosopimuksella on oma värinsä. Elintarvikealan kahdeksan eri värisuoran säännöksiä en vielä ole täysin pystynyt sisäistämään, mutta erityisesti oranssi alkaa jo muodostua tutuksi.
Aika Elintarviketeollisuusliiton toimistolla Länsi-Pasilassa on kulunut hurjan nopeasti. Olen oppinut työkeikallani paljon elintarvikealan työsuhteiden erityispiirteistä ja alasta kokonaisuudessaan, mutta myös valtavasti omasta osaamisestani ja työskentelytavoistani. Kokemus on ollut avartava ja yhteistyö antanut paljon lisäeväitä tulevaisuuden työhöni.
– Jenna Hallikainen
Visuaalisena oppijana kirjoittaja kokee työehtosopimusten kategorisoinnin väreittäin virkistäväksi ja havainnollistavaksi.
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset