Artikkeli

Toimivaa pakkausten keräystä ja kierrätystä ei kannata romuttaa

Kirjoittanut: Satumaija Levón

Julkaistu:

Hankintalain uudistuksen tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja. Yksi uudistuksen keskeinen ehdotus on kuntien omistamien sidosyksiköille esitetty vaatimus 10 prosentin omistuksen vähimmäisosuudesta. Jätehuollolle asia on haastava.

Suomi kamppailee yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätykselle asetettujen EU-tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Uusia ohjauskeinoja kierrätysasteen nostamiseksi pohditaan parhaillaan valmisteltavan kiertotalouslainsäädännön yhteydessä. Samaan aikaan hallitus kaavailee hankintalakiin muutosta, joka tarkoittaisi merkittäviä omistusjärjestelyjä kuntaomisteisissa jäteyhtiöissä ja uhkaisi pysäyttää jätehuollon systemaattisen kehittämisen.

Tällä hetkellä pakkausten kiinteistökohtainen erilliskeräys on järjestetty pakkaustuottajien ja kunnallisen jätehuollon toimijoiden yhteistyönä. Elintarviketeollisuusliiton teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 86 prosenttia kuntapäättäjistä pitää jätteiden keräystä kuntalaisten kannalta toimivana.

Hankintalain uudistuksen tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja. Yksi uudistuksen keskeinen ehdotus on kuntien omistamien sidosyksiköille esitetty vaatimus 10 prosentin omistuksen vähimmäisosuudesta.

Jätehuollon näkökulmasta muutosehdotus on haastava. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa se uhkaisi lisätä alueellista eriarvoistumista ja heikentää jätehuoltopalveluita etenkin haja-asutusalueilla.

Yhteistyö tuo kustannustehokkuutta

Kuntien ja pakkaustuottajien yhteistyö takaa suomalaisille kotitalouksille toimivan ja kustannustehokkaan jätehuollon. Kaikki kierrätystavoitteiden saavuttamista jarruttava kehitys lisää painetta muille toimenpiteille.

Uudistuksen välilliset vaikutukset uhkaavat jätehuollon osalta valua lisäkustannuksina myös suomalaisille elintarvikealan yrityksille.

Elintarviketeollisuuden yritykset vastaavat noin 40 prosentista pakkausjätteiden keräyksen ja kierrätyksen kokonaiskustannuksista. Uudistuksen välilliset vaikutukset uhkaavat jätehuollon osalta valua lisäkustannuksina myös suomalaisille elintarvikealan yrityksille.

Kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on ehdottomasti kannatettavaa. Jätehuollon järjestäminen on kuitenkin kuntien lakisääteinen tehtävä ja toimiva jätehuolto jokaisen suomalaisen oikeus.

Kaikkia aloja ei pitäisi asettaa väkisin samaan muottiin, vaan tarkastelussa huomioida muutoksen kokonaisvaikutus ja toimialojen erityispiirteet.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Kauppalehdessä 14.4.2024

Jaa artikkeli

Kirjoittaja

Satumaija Levón

Johtaja

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset