Terveysvero – tehoton rohto ihmisille ja julkiselle taloudelle

Forssan Lehden ja Hämeen Sanomien pääkirjoituksissa 17.3.2024 kommentoitiin näkemystäni, jonka mukaan valtiovarainministeri Riikka Purran ehdottama terveysvero näivettäisi kotimaista elintarviketeollisuutta, synnyttäisi hallinnollisen hirviön ja tasoittaisi tietä tuontiruualle.

Samaan hengenvetoon pääkirjoituksissa kuitenkin todettiin, että vero-ohjauksen kriteeristön luominen terveelliselle ruokavaliolle on vaikeaa ja että on huolehdittava kotimaisen elintarviketuotannon edellytysten säilymisestä kilpailukykyisinä, koska se on myös huoltovarmuuskysymys. Hyviä havaintoja.

Maan hallitusta kannustettiin ainakin selvittämään terveysveroa huhtikuun kehysriihessä.

Selvittäminen olisi kuitenkin silkkaa resurssien hukkaa, sillä valtiovarainministeriön asettama Sokeriverotyöryhmä totesi jo loppuraportissaan vuonna 2013 tällaisen veron toteuttamisen erittäin ongelmalliseksi. Verotuksen aiheuttamia kulutusmuutoksiakin oli kovin vaikea ennustaa.

Jos verolla haluttaisiin edistää terveyden lisäksi vielä ympäristötavoitteitakin, kuten pääkirjoituksessa tuotiin esiin, veron käytännön toimeenpano olisi vieläkin monimutkaisempaa.

Ruuan ainesosavero edellyttäisi raskasta verojärjestelmää, jota luotaessa olisi otettava huomioon EU-oikeudellinen syrjimättömyysperiaate eri tuotteiden välillä. Veron pitäisi koskea sekä pakattuja että pakkaamattomia elintarvikkeita, esimerkiksi kahvilassa itse leivottuja pullia.

Jäätäisiin kauas maan hallituksen tavoitteesta keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Kalliisti kerätyistä veroroposista ei olisi julkisen talouden vajeen pienentäjiksi.

Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, jossa ruuan lisäksi riittävällä unella, liikunnalla ja hyvillä sosiaalisilla suhteilla on painava merkityksensä. Yllätys voi olla sekin, että kuidun liian vähäinen saanti on suomalaisten terveyden suurin riskitekijä, sokeri tulee vasta sijalla 11.

Oletteko panneet merkille, miten paljon Suomessa riittää negatiivista puhetta ruuan ympärillä? Ruoka on syypää milloin ihmisten terveysongelmiin, milloin ympäristön tai ilmaston pilaaja. Nyt kaivattaisiin päinvastoin enemmän myönteistä ruokapuhetta! Ruuan ja sen valmistajien arvostamista, yhdessä syömistä ja ruokailoa.

Saamme olla ylpeitä Suomessa tuotetusta ruuasta ja elintarviketeollisuudestamme, joka on kärkiluokkaa, kun tarkastellaan toimialan kestävyyttä eurooppalaisessa vertailussa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vuonna 2023 tekemä selvitys osoitti, että suomalaisen elintarvikealan päästöintensiteetti on erittäin matala ja selvästi alempi kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme.

Ei tärvellä tätä arvokasta tulevaisuuden toimialaa lisäsääntelyllä eikä turhilla veroilla.

Kirjoitus on julkaistu Forssan Lehdessä 20.3. ja Hämeen Sanomissa 22.3.