Kouluruokailu on yksi parhaista tasa-arvoa lisäävistä innovaatioista yhteiskunnassamme. Monissa perheissä ollaan huojentuneita, kun koulujen alettua kouluruokailu takaa jälleen lapsille ja nuorille ainakin yhden lämpimän ravitsevan aterian päivässä.
Tasa-arvo ei kuitenkaan vaikuta toteutuvan, kun tarkastellaan kuntien käyttämää rahaa kouluruokaan eri puolilla maatamme. Panostaminen kouluruokaan oppilasta kohden vaihtelee luvattoman paljon.
Opetushallituksen vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan kustannus oli pienimmillään peräti 64 senttiä per oppilas, suurimmillaan 8,45 euroa.
Viime aikojen kustannusnousut ovat lisänneet kuntapäättäjien päänvaivaa rahojen riittävyydestä. Kouluruoka ei kuitenkaan saa olla säästökohde, vaan päinvastoin!
Kouluruokailuun investoiminen on huipputapa huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista, mutta kouluruokahankinnoilla on suuri merkitys myös paikalliselle elintarviketuotannolle ja työllisyydelle.
Kunnat ja julkinen sektori kokonaisuudessaan ovat merkittäviä kotimaisten elintarvikkeiden ostaja. Yleisen käsityksen mukaan julkinen sektori vastaa noin 20 prosentista ruokapalvelumarkkinoista.
Myös kouluruuan kotimaisuusaste vaihtelee kuntien välillä suuresti. Kotimaisuusaste heijastuu suomalaiseen elintarvikeketjuun ja sitä kautta huoltovarmuuteemme ja ruokaturvaamme.
Päättäjien pitääkin nähdä kouluruokailu kuntien strategiseen päätöksentekoon perustuvana toimintana, joka tukee sekä alueellista kehitystä että lasten ja nuorten terveyttä.
Kuten tiedetään, kustannuskriisi on koetellut rajusti maatalouden ja elintarviketuotannon kannattavuutta ja jatkuvuutta Suomessa. Kriisiin on etsitty ratkaisua yhdessä koko ruoka-alan voimin muun muassa peräänkuuluttamalla joustoa hankintasopimuksiin.
Julkisten hankintojen, kuten elintarvikehankintojen sopimukset ovat samaan aikaan osoittautuneet erittäin jäykiksi yksityisen sektorin sopimuksiin verrattuna. Kankea sopimuskulttuuri on johtanut tavarantoimittajien kannalta jopa kohtuuttomuuksiin.
Tasa-arvon nimissä julkisiin hankintasopimuksiin tarvitaan lisää joustoa niin, että esimerkiksi hintoja voidaan tarkistaa myös sopimuskauden aikana. Kouluruokahankinnoista päättävien on varmistettava, että hankintalain tarjoamat joustot otetaan käyttöön täysimääräisesti.
Kouluruokailun kehittämisen soisi olevan keskeisimpiä asioita Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan kirjatussa kansallisessa terveys- ja hyvinvointiohjelmassa. Kesäkuussa päättynyt kouluruokailun kehittämisohjelma saisi näin arvoisensa jatkon ja toimeenpanon.
Tulevana syksynä kunnallisten luottamushenkilöiden kannattaa myös kysyä, miten he kehittäisivät tätä 75-vuotiasta suomalaista innovaatiota eteenpäin omassa kunnassaan. Vuotta 1948 kun pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 28.8.2023
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset