Ruoka-alan kannattava kasvu on edellytys kestävään tuotantoon siirtymiselle.
Elintarviketeollisuusliiton kokoamien tutkimustietojen perusteella suomalainen elintarviketeollisuus on kärkiluokkaa, kun tarkastellaan eurooppalaisen elintarviketeollisuuden kestävyyttä. Suomessa elintarvikeyritykset käyttävät muihin maihin verrattuna vähemmän energiaa, energia on puhtaampaa, vettä hyödynnetään tehokkaammin ja jätettä syntyy vähemmän.
Kuluttajalle Suomessa jalostetun ruuan ostaminen onkin ekoteko ja vastuullisempaa kuin ulkomailla tuotettujen elintarvikkeiden valitseminen ostoskoriin.
Elintarvikkeiden kotimaisesta jalostuksesta aiheutuu vain vähän suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Myös kiinnostus hyödyntää tuotannon sivuvirtoja ja hävikkiä vähäpäästöisen biokaasun tuotantoon on kasvanut elintarvikeyrityksissä.
– Alalla on merkittävä rooli biokaasun tuotannon kokonaisuudessa. Energiantuotannon ohella biokaasun tuotanto on keskiössä myös ruoka-alan kiertotalouden tehostamisessa ja lannoiteomavaraisuuden edistämisessä, vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo.
– Maan hallituksen suunnittelema jakeluvelvoitteen muutos heikentää biokaasun kysyntänäkymiä raskaan liikenteen polttoaineena. Suomessa uhataan menettää biokaasun potentiaali huoltovarmuuden vahvistajana. Maan hallituksen on linjattava pikaisesti keinoista, joilla poistetaan epävarmuus investoinneilta biokaasun tuotantoon, hän vaatii.
Elintarvikkeiden vesivastuullisuus hyvällä tolalla
Vesipula, veden heikko laatu tai rankkasateet vaikuttavat tulevaisuudessa entistä useammin elintarviketeollisuudelle välttämättömien raaka-aineiden saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin.
Suomalaiset elintarvikkeet pärjäävät vesivastuullisuudessa hyvin ulkomaisiin tuotteisiin verrattuna, sillä vesivaramme ovat luonnostaan runsaat ja yritysten vedenotto vähäisempää kuin vesivarojen uudistumisnopeus. Tarvetta keinokastelulle ei juuri ole.
– Suomalaisella ruokaketjulla on erinomainen tilaisuus kääntää muuttuvan toimintaympäristön haasteet mahdollisuuksiksi. Vahvistamalla ketjun kilpailukykyä ja edistämällä puhtaan ruuan vientiä voimme rakentaa ruoka-alalle kestävää kasvua. Meistä voi tulla kokoamme suurempi ruokaturvan tuottaja, Satumaija Levón visioi.
Heikko kysyntä painaa elintarvikeyrityksiä
Elintarviketeollisuuden tuoreen talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto kasvoi tämän vuoden tammi-kesäkuussa 10 prosenttia vuoden 2022 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Koko vuoden liikevaihdoksi ennakoidaan 13,9 miljardia euroa. Liikevaihto on kasvanut neljässä vuodessa 22 prosenttia, sillä vuonna 2019 liikevaihto oli 11,4 miljardia euroa.
Vastaavasti Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden määrä on jatkanut laskuaan aina syksystä 2021 alkaen. Kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 tuotantomäärä väheni lähes neljä prosenttia.
Yksi selitys tähän huolestuttavaan kehitykseen on kaupan omien tuotemerkkien kasvanut tuonti samaan aikaan, kun suomalaisten elintarvikkeiden viennin määrä on pienentynyt.
– Suurin haaste kotimaiselle elintarviketeollisuudelle juuri nyt on heikko kysyntä, ekonomisti Bate Ismail tiivistää.
Kustannusten nousu on tänä vuonna tasaantunut elintarvikeyrityksissä, mutta kustannukset ovat jämähtäneet historiallisen korkealle tasolle. Yritysten ja elintarviketeollisuuden eri toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja.
Epävarmuutta tulevasta aiheuttaa myös muun muassa syksyn viljasadon lopputulos.
Kansalaisten ostovoimaa tuettava
Yksityinen kulutus on kannatellut Suomen taloutta kuluvana vuonna, mutta kasvunäkymät ovat vaisut. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt, eikä kotitalouksien ahdinko ole talousennusteita julkaisseiden tutkimuslaitosten mukaan helpottamassa edes vuonna 2024.
– Elintarvikealan yritykset ovat pitkälti riippuvaisia suomalaisten ostovoimasta, johon talouskasvu ja työllisyystilanne vaikuttavat keskeisesti. Budjettiriihessä maan hallituksen on linjattava vero- ja maksupolitiikasta siten, että se tukee kotimaista yksityistä kysyntää ensi vuonna, Bate Ismail sanoo.
Lue lisää:
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset