Suomen jatkettava taistelua juomapakkausten palautusjärjestelmän puolesta

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto pääsivät reilu viikko sitten (4.3.2024) alustavaan sopuun uudesta pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetuksesta. Suomen toimesta lopputulokseen saatiin monia tärkeitä muutoksia. On kuitenkin äärettömän suuri pettymys, että tehokkaita keräys- ja kierrätysjärjestelmiä ei tunnistettu juomapakkausten uudelleenkäytön vaihtoehtona.

Suomessa kuulee usein tuskailtavan EU:sta tulevia hullutuksia, joissa edelläkävijöinä joudumme maksumiehen rooliin. Valitettavasti juuri näin on käymässä pakkauslainsäädännön kohdalla.

Lopputulos kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti suomalaisia juomia valmistavia yrityksiä, jotka ovat jo pitkään panostaneet pakkausten tehokkaan keräys- ja kierrätysjärjestelmän kehittämiseen.

Onkin kohtuutonta, että huippuunsa hiottu juomapakkausten palautusjärjestelmämme on joutumassa uuden pakkauslainsäädännön myötä muutosten kohteeksi. Asetus nimittäin edellyttäisi, että vuodesta 2030 lähtien 10 % juomista tulisi myydä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Velvoite ei kuitenkaan koskisi viinejä, maitoja tai herkästi pilaantuvia maito- ja kasvipohjaisia juomia.

Suomessa vain harva on ymmärtänyt, että uusi vaatimus edellyttäisi nykyisen erittäin tehokkaan palautusjärjestelmän rinnalle toisen, uudelleenkäytettävien juomapakkausten palautusjärjestelmän. Juomateollisuudelta se tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen investointeja uudelleenkäyttöön soveltuvien tuotantolinjojen rakentamiseksi. Tämän päälle uuden järjestelmän pyörittämisestä aiheutuisi kymmenien miljoonien vuotuiset lisäkustannukset.

Olemme tehneet pakkauslainsäädännön valmistelussa reilun vuoden ajan tiivistä yhteistyötä ruoka-alan toimijoiden kesken niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Myös vuoropuhelu valtionhallinnon kanssa on kehittynyt ja huoliamme on kuunneltu.

Tänä keväänä on nähty jo lukuisia kertoja, että vanhat säännöt EU-säädösten valmistelussa eivät enää päde, vaan muutoksia voidaan tehdä kalkkiviikoille asti.

Peräänkuulutammekin Suomea jatkamaan edelleen aktiivista vaikuttamista muiden Pohjoismaiden kanssa siihen, että pienillä muutoksilla juomapakkausten uudelleenkäyttöä koskevaan artiklaan turvattaisiin nykyisten, hyvin toimivien pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmän toiminta ja vältettäisiin valtavat investoinnit ympäristön kannalta kyseenalaisiin järjestelyihin.