Suomalainen ruoka kestävän kehityksen eturintamassa – merkkipäivä nostaa esiin alan innovaatioita

Maailman mittakaavassa suomalainen ruoka on ainutlaatuista. Ruokamme tunnetaan puhtaudestaan ja ravitsevuudestaan, mutta harvemmin pysähdymme arvostamaan näitä saavutuksia. Olemme etuoikeutettuja, sillä meillä on tarjolla joka hetki maukasta ja turvallista ruokaa. Pidämme ruokaa itsesäänselvyytenä, vaikka se ei sitä ole.

Kestävyys ja terveys elintarviketeollisuuden ytimessä

Elintarviketeollisuusliitto haluaa nostaa Suomalaisen ruoan päivänä esiin, miten alan yritykset ovat pitkäjänteisesti ja vapaaehtoisesti tehneet työtä kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää.

Innovaatioiden ja kestävien toimintatapojensa avulla elintarviketeollisuus on muutosvoima, joka rakentaa tulevaisuuden ruoka-alaa.

Päättäjät ja suuri yleisö eivät aina tiedä, kuinka merkittävä panos elintarviketeollisuudella on jo nyt kestävyyden ja terveyden edistämisessä. Alaa haastetaan monelta suunnalta ehdottamalla uusia veroja ja rajoituksia, vaikka ne voivat käytännössä hidastaa alan kehitystä ja olla haitallisia. Esimerkiksi suunnitellut arvonlisäveron korotukset ovat jo lykkäämässä investointeja, mikä estää alan kasvua.

Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat todellisia muutosagentteja! Alan vastuullisuus on nähtävissä konkreettisina tekoina, sillä esimerkiksi päästöt ovat vähentyneet neljässä vuodessa lähes 30 prosenttia. Elintarviketeollisuus on liki 2 600 yrityksellään ja 40 000 työntekijällään Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala, mutta tuottaa vain 1,4 prosenttia teollisuuden kokonaispäästöistä.

Yritykset ovat myös solmineet vapaaehtoisia sopimuksia muun muassa energiatehokkuuden parantamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on laadittu Elintarviketeollisuusliiton johdolla etenemismalli, joka sisältää käytännön työvälineitä luontotyöhön ja sen tulosten seurantaan.

Terveellisempi ruoka vapaaehtoisten sitoumusten kautta

Suomalainen elintarviketeollisuus on tehnyt myös merkittäviä terveystekoja. Esimerkiksi virvoitusjuomavalmistajat ovat vähentäneet juomiensa sokeripitoisuutta ensin 10 prosenttia vuosina 2015–2019 ja sitoutuneet samaan tavoitteeseen uudelleen vuosille 2019–2025.

Ruoka- ja juomayritykset ovat lisänneet tuotteisiinsa ravitsemuksellisia laatumerkkejä, kuten Sydänmerkin.  Siinä missä sydänmerkittyjä tuotteita oli vuonna 2009 reilut 500, viime vuonna niitä oli jo pitkälle yli 2 000. Kehitys on tärkeää kansanterveyden kannalta ja osoittaa yritysten muutoskykyä.

Ravitsemussitoumus on suomalainen toimintamalli, joka auttaa ja kannustaa parantamaan ruokavalion ravitsemuksen laatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Tätä toimenpidesitoumusta hyödyntää jo iso joukko suomalaisia elintarvikeyrityksiä.

Suomalainen ruoka ansaitsee arvostusta

Suomalaisen ruoan päivä muistuttaa myös kotimaisen ruoantuotannon tukemisen tärkeydestä. Kestävyys, terveellisyys ja vastuullisuus ovat avainasemassa suomalaisessa elintarviketeollisuudessa, ja näitä arvoja kannattaa juhlia!