Suomalaisen ruuan päivänä on ilo miettiä taannoista ostosreissua. Olin visanvinguttajana mukana nuoremme ostaessa ruokia ensimmäiseen omaan kotiinsa opiskelujen alkaessa.
Nuori tarkasteli tottuneesti elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen ravintosisältötietoja, ja valikoi kärrynsä niin tuttuja suosikkeja kuin kiinnostavia uutuuksiakin.
Suomalaisten ruokakauppojen runsas valikoima ilahduttaa. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, kuinka paljon pitkäjänteistä tuotekehitystä ja osaamista on tuon laajan valikoiman takana.
Kiehtova yhdistelmä ravitsemusta ja terveyttä
Ravitsemusvastuu on yksi keskeinen tuotekehitystä ohjaava tekijä ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä.
On kiehtovaa, kuinka ravitsemus- ja terveysnäkökulmat yhdistetään yrityksissä ammattitaidolla aistinavaraisiin ominaisuuksiin, kuten makuun, tuotteen rakenteeseen, joissakin rapeissa tapauksissa jopa kuuloaistimuksiin.
Tuotekehityksessä on otettava huomioon myös raaka-aineiden saatavuus ja laatutekijät, monenlaiset teknologiset reunaehdot ja lainsäädännön vaatimukset. Ja kaiken on luonnollisesti oltava kannattavaa.
Sitten jännitetään, pääseekö tuote kaupan valikoimiin ja miten kuluttajat sen ottavat omakseen.
Pienin askelin hyvä tulee, vaikka siitä ei saa kertoa
Siitä, miten rasvan, suolan tai sokerin vähentämisestä tai kuidun lisäämisestä saa kuluttajille kertoa, säädetään tarkkaan EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksella.
Pienistä parannuksista ei ole lupa kertoa. Pienten muutosten taktiikalla on kuitenkin usein edettävä, sillä kuluttajat ovat herkkiä reseptien muuttamiselle.
Nuoremme valikoi kärryynsä muun muassa Oululaisen Reissumiestä. Klassikon suolapitoisuutta on vähennetty 80-luvulta lähtien lähes 40 prosenttia.
Pastakastikkeen ainekseksi nuori nappasi tutut Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet. Siitä on vähennetty suolaa vuosien varrella merkittävästi suolapitoisuuden ollessa 0,9 g/ 100 g.
Aamiaismuroissa on tapahtunut nuoren elinvuosien aikana paljon suolan ja sokerin vähennystä ja toisaalta kuidun ja täysjyvän lisäämistä.
Vähemmän sokeria, vähemmän suolaa
Viime vuosien aikana meijeriyritykset ovat tuoneet markkinoille paljon jogurtteja ilman lisättyä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita. Olemmekin Suomessa tottuneet selkeästi vähemmän makeisiin jogurtteihin.
Sokerin määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa grammakaupalla ja prosenttitolkulla per 100 grammaa. On suuri ilo, kun on mistä valita!
Opiskelijaelämän alussa tarvitaan railakasta menoa kestävää hiukopalaa. Siihenkin tarkoitukseen sopivat tutut Elovena-keksit, joiden viljaraaka-aineina on nykyään pelkästään täysjyväkauraa ja kauralesettä. Leivonnassa käytetty margariini on vaihtunut rypsiöljyyn, joten tyydyttyneen rasvan määrä on vähentynyt yli 40 prosenttia.
Tuparitarjoiluja varten valikoitui mm. Taco spice mix. jossa tuotekehityksen tuloksena suolan määrä on vuosien varrella vähentynyt 38 prosenttia ja sokerin määrä 70 prosenttia per annos.
Tarjoilujen salaatille nuori nappasi kärryyn Felix-salaattikastikkeen, jonka suolan ja sokerin määrää on vähennetty Sydänmerkin vaatimalle tasolle. Toki visani vinkui myös niin sanotuille sattumille, ja niissäkin tehdään monenlaista tuotekehitystä vaikkapa rasvan laadun suhteen.
Ruokailoa ateriahetkiisi
Elintarvikeyrityksillä on julkilausuttuja ja -lausumattomia tavoitteita yhä parempien tuotteiden kehittämiseksi. Monilla ovat uutuustuotteiden tuotekehityksessä aina tavoitteenaan Sydänmerkin kriteerit.
Yhteiskunnassa on tärkeää huolehtia, että suomalaisella ruoka-alalla on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessakin, jotta maailman myllertäessä meillä kuluttajilla on valittavanamme suomalaisia korkealaatuisia ja ravitsevia elintarvikkeita.
Norjan kansalliset ravitsemussuositukset julkistettiin hiljattain. Niiden selkeään kannustukseen on helppo yhtyä: Syö monipuolisesti ja kasvispainotteisesti, varaa aikaa ruokailuun ja syö ilolla!
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset