Ruokapetoksia vastaan tietoisuutta parantamalla

Elintarvikepetoksella tarkoitetaan taloudellisesti motivoitunutta elintarvikkeen myyntiä väärillä tiedoilla. Klassinen esimerkki Suomessa on puolalaisen mansikan myyminen suonenjokisena mansikkana.

– Tällaisissa alkuperäväärennöksissä kuluttajiin ei periaatteessa kohdistu terveysriskiä, mutta ruuan alkuperään sisältyy aina vahva arvolataus, Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi sanoo.

Vakavista petoksista puhutaan silloin, kun tuotteen joukkoon sekoitetaan esimerkiksi bulkkiraaka-aineita, jotka saattavat aiheuttaa kuluttajille kuoleman vaaran.

– Tällainen tapaus olivat esimerkiksi taannoin Kiinassa ilmi tulleet, melamiinilla täydennetyt äidinmaidonkorvikkeet.

Maailmanlaajuinen seuranta ja analytiikka tarpeen

Koska ruokapetoksen toteuttaminen ei ole käytännössä kovin monimutkaista eivätkä rangaistukset ole olleet toistaiseksi ankaria, Elintarviketeollisuusliitto halusi selvittää, miten se voisi auttaa jäsenyrityksiään tunnistamaan ja torjumaan ruokapetoksia.

Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan yrityksillä on tarve saada ilmiöstä lisää koulutusta sekä vaihtaa säännöllisesti tietoa viranomaisten kanssa. Myös tapaamisia asiantuntijoiden kanssa toivottiin.

– Tietoisuuden lisääminen on petosten torjunnassa nyt keskeistä, Mari Lukkariniemi painottaa.

– Etsimme parhaillaan yritysten käyttöön myös palveluntarjoajaa, joka pystyisi seuraamaan globaalisti elintarvikemarkkinoilla havaittuja petoksia ja määräystenvastaisia tuote-eriä. On katsottava rajojen taakse ja pidettävä silmät auki, sillä myös petoksellisuudessa näyttäisi olevan nousevia trendejä.

Lukkariniemi uskoo, että brexit tuo ruokapetoskeskusteluun uusia sävyjä, kun esimerkiksi maailmanlaajuiset lihamarkkinat hakevat uusia uomiaan ja markkinoille ilmaantuu mitä todennäköisimmin myymättä jääneitä eriä pakastettua lihaa, jonka päämäärä oli alun perin Iso-Britannia.

– Harva tulee ajatelleeksi, miten helppoa on väärentää vaikkapa tuotteen ikä, jos erämerkintä on pelkkä tarralappu kuljetuslaatikon kyljessä. Merkataan vaan varastokirjanpitoon ”romutus” ja erä tuodaan markkinoille uudestaan uusin päiväyksin!

Petosten havaitsemisen seuraaminen maailmanlaajuisesti ja luotettava analytiikka ovat välttämättömiä, sillä oikeuteen on vaikea mennä vaatimaan korvauksia, jos tuotetta ei pystytä osoittamaan väärennökseksi.

– Suomessa Evira on kehittänyt ansiokkaasti analytiikkaa muun muassa alkuperää osoittavien kemiallisten yhdisteiden selvittämiseen. Myös poliiseja on opastettu elintarvikepetosten tutkintaan.

Uusia uhkia nousemassa, varautuminen otettava tosissaan

Kyselyn vastauksissa tuotiin esiin tarve myös ns. food defence -toiminnalle eli huomion kiinnittämiselle yrityksen kykyyn turvata tuotantoaan sabotaaseilta ja mahdollisilta terroriteoilta. Tällaiseen toimintaan suomalaisissa yrityksissä ei ole toistaiseksi panostettu kovin kattavasti, ellei kansainvälinen brändi ole vaatinut sitä lisenssin saaneelta valmistajaltaan.

– Uskon myös ilmastonmuutoksen aiheuttavan saatavuusongelmia ruokien raaka-aineisiin satokausien välillä samalla, kun kauppapoliittinen tilanne maailmassa saattaa kärjistyä entisestään.

– Valitettavasti jossakin vaiheessa saattaa olla arkipäivää, että ruuan laatuun ei välttämättä voi luottaa ilman, että raaka-aineketju pellolta pöytään on täysin tiedossa ja tunnettu, Lukkariniemi vakavoituu.

Suomi tunnetaan erittäin turvallisena ja luotettavana maana. Myös ruoka-asioissa.

– Meidän pitää panostaa siihen, ettei meitä huijata eikä kauttamme etene väärennettyä tavaraa. Turvallisuus, ruokaturvallisuus ja turvallinen ruokatuotanto ovat Suomen valtteja. Niitä on edelleen vahvistettava, Mari Lukkariniemi sanoo.

Jos elintarvikeyritys epäilee, että se on joutunut elintarvikepetoksen uhriksi, ensimmäiseksi tulisi ottaa tuote-erästä talteen vastanäyte. Lisäksi pitää huolehtia, ettei erää käytetä tuotannossa omien tuotteiden valmistukseen.

– On myös otettava yhteyttä paikalliseen elintarvikevalvontaan sekä mieluusti Eviraan ja ensi vuoden alusta toimintansa aloittavaan Ruokavirastoon, johon Evira yhdistyy vuodenvaihteessa, Lukkariniemi ohjeistaa.

• Lue lisää: Q&A: Elintarvikepetokset