Ruokaperinteiden vaalijat ja uudistajat

Suomen ruokakulttuuri sai 100-vuotisjuhlavuoden alussa erityisen lahjan, kun ELO-säätiön järjestämän kansallisruokaäänestyksen tulos julkistettiin. Kansallisruuaksi äänestettiin iki-ihana ruisleipä.

Leipomoalalle uutinen oli juhlinnan paikka. Harva meistä leipoo ruisleivän itse, yleisempää on hakea perinneherkku kaupan leipäosastolta. Leipomot leipovat ruisleivän jokaisen suomalaisen saataville, ja jokaisen on helppo löytää oma suosikkinsa laajasta valikoimasta.

Muitakin perinneruokia on tarjolla valmiina. Äänestyksessä kolmanneksi parhaalle pistesijalle noussut karjalanpiirakka on uudistunut ja edelleen suosittu valmisruokatuote. Kansallisruokaehdokkaiden listalta löytyivät myös muun muassa hernekeitto, maksalaatikko, mämmi ja viili – kaikki hyviä ruokia, joita kovin harva nykypäivänä valmistaa itse.

Tuttujen perinneruokien ja -juomien valmistuksen lisäksi yritykset seuraavat kulutustrendejä ja kehittävät tuotevalikoimaa ihmisten toiveita ennakoiden. Kestosuosikit pitävät pintansa vuosikaudet, mutta niiden rinnalla suomalaiset saavat maisteltavaksi ja kokeiltavasti uusia makuyhdistelmiä, pakkausvaihtoehtoja ja käyttöyhteyksiä – tai muuten vaan upeita uutuuksia.

Odotan mielenkiinnolla tulevaa tehtävääni Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun raadissa, joka valitsee uutuuksista parhaat kilpailun finaaliin yleisön arvioitavaksi. Uuden reseptin, prosessin ja pakkauksen ohella uutuustuotteisiin pyritään rakentamaan kuluttajia kiinnostava konsepti ja brändi. Uusi tuote on aina monen ammattilaisen yhteistyön tulos. Onnistunut lanseeraus punnitaan markkinoilla, ja tuotteen elinkaaren ratkaisee kuluttajien ostohalukkuus ja tuoteuskollisuus.

Usein perinne ja uusi kulkevat käsi kädessä. Kilpailun voittajina ja finalistisijoilla on nähty useita perinteisiä tuotteita, jotka ovat saaneet yritysten tuotekehityksessä uuden, nykykuluttajaa puhuttelevan muodon. Esimerkkinä voisi mainita vuoden 2015 voittajan, Fazer Alku Sadonkorjuupuuron.

Elintarvikealalla tuotekehitys on tärkeä osa koko alan kehittymistä. Kulutustottumukset muuttuvat kaiken aikaa. Osaa muutoksista pyritään ohjaamaan hallinnollisin keinoin kuten suosituksin, säädöksin ja verotuksella, mutta osan kuluttajat keksivät ihan itse.

Liiton pitkäaikainen toive on saada tilastotietoa elintarvikemarkkinoista myös tuotekehityksen tueksi. Tietoa elintarvikemarkkinoiden koosta ja kehityksestä ei ole elinkeinolla eikä viranomaisilla. On erittäin tervetullutta, että uudella ruokapolitiikalla tavoitellaan parempaa ymmärrystä elintarvikemarkkinoista kannustamalla elintarvikeketjun yrityksiä yhteisen markkina- ja kuluttajaseurannan laatimiseen.

Ruokakulttuurimme on vahva, rikas ja alati uudistuva kaikessa monimuotoisuudessaan. Toivottavasti perinteet ja uusi yhdistyvät sulassa sovussa ruokapöydissämme vielä seuraavatkin sata vuotta!