Ruokaketjun rahavirrat, lyhyt oppimäärä

Ruoka ja sen hinta nostattavat tunteita. Keskusteluun sekoittuu myös paljon politiikkaa. Julkisuuteen heitetään usein lukuja vailla lähdettä tai tietoa ajanjaksosta, jota luvut koskevat.

Hyväksi esimerkiksi käy Maaseudun Tulevaisuudessa 28.9.2022 julkaistu kirjoitus, jonka mukaan kuluttajien maksamista lisäeuroista ruuan hinnassa vain joka neljäs euro päätyy maataloustuottajille. Maatalous saa vain xxx miljoonaa euroa lisää, vaikka x miljardia euroa on tullut lisää ruokakauppojen kautta koko ketjuun.

Koska kyse on ajallisesti tuoreista tiedoista, euromääräistä tilastotietoa ei ole käytettävissä. Sen vuoksi talousennusteet, indeksit ja Tilastokeskuksen selvitykset ovat paras tietolähde tähän hetkeen.

Miltä ruoka-alan rahavirrat näyttävät tilastojen valossa? Millainen vuosi 2022 on ruoka-alalle?

Mistä raha tulee, minne se menee?

PTT:n syyskuun lopulla julkistaman ennusteen mukaan maatalouden markkinoilta saamat tulot kasvavat tänä vuonna vajaan miljardin eli neljästä miljardista viiteen miljardiin euroon. Samaan aikaa myös maatalouden kulut nousevat noin miljardilla.

Ruokaketjuun on tullut tämän vuoden tammi-elokuussa noin 240 miljoonaa euroa lisää rahaa päivittäistavarakauppojen kautta. Tieto käy ilmi Päivittäistavarakauppa PTY:n tilastosta.

Samalla ajanjaksolla PTY:n tilastojen mukaan myös foodservice-tukkukaupan kautta ruokaketjuun on tullut lisää rahaa noin 240 miljoonaa euroa. Tätä lisäystä on vauhdittanut varsinkin lounasravintoloiden kasvanut myynti.

Julkisten hankintojen tilanteesta ei ole käytettävissä tilastotietoa, mutta yleinen viesti Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksiltä kuuluu, ettei tältä sektorilta ole tullut tänä vuonna lainkaan tulonlisäystä. Ruokaviennin kautta vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuli reilu 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla, mutta samalla vientimäärät eli volyymit romahtivat.

Voidaankin sanoa, että tähän mennessä ruokaketjuun on tullut tänä vuonna lisää tuloja vajaat 600 miljoonaa euroa. Todennäköistä on, että koko vuoden tulonlisäys asettuu miljardin euron tasolle, sillä vuoden viimeisellä kolmanneksella hintakehitys jatkuu volyymien laskiessa entisestään.

Elintarviketeollisuuden harteille kasaantuu lisää kannateltavaa

Hintojen noustessa kuluttajat ostavat aiempaa vähemmän, minkä vuoksi puhtaasti inflaation kautta ei ole mahdollista laskea, kuinka paljon kuluttajat tuovat lisää rahaa ruokaketjuun. PTT ennustaa ruuan hintainflaatioksi 11 prosenttia tälle vuodelle.

Jos arvioidaan, että ruokaketjuun olisi tulossa tänä vuonna miljardi enemmän euroja kuin viime vuonna ja PTT:n ennuste maataloudelle tulevista lisätuloista markkinoilta pitää paikkansa, lähes kaikki lisätulot siirtyisivät maataloudelle. Se ei kuitenkaan riitä kattamaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden jo viime vuonna alkanutta ja Venäjän hyökkäyssodan myötä yhä kiihtynyttä kannattavuuskriisiä.

Elintarviketeollisuuden harteille kasaantuu entistä enemmän kannateltavaa ruoka-alan kriisissä, koska muutkin kustannukset kuin raaka-ainepanokset ovat nousseet merkittävästi.

Myös kustannukset siirtyvät ketjussa eteenpäin

Käytännössä kaikki kuluttajille päätyvä ruoka kulkee jalostavan elintarviketeollisuuden kautta, koska ruokakauppoihin ei tule juuri mitään ostettavaa suoraan maataloudelta. Joitakin poikkeuksia toki on, mutta niiden merkitys on vähäinen.

Viime syksynä maatalouden kustannukset lähtivät nousuun muun muassa lannoitteiden hintojen nousun kautta. Myös elintarviketeollisuuden kustannukset alkoivat nousta muutaman kuukauden viiveellä, koska maataloudelta ja alkutuotannosta ostettujen raaka-ainepanosten hinnat kallistuivat nopeasti. Samaan aikaan myös elintarviketeollisuuden muut panokset, kuten energia ja pakkausmateriaalit, alkoivat kallistua.

Oheinen kuvio osoittaa, miten ruoka-alan toimijoiden kustannukset ja tuottajahinnat ovat nousseet ja miten ruuan hintainflaatio (elintarvikkeiden kuluttajahintaindeksi, vihreä kuvaaja) on kehittynyt. Oranssi kuvaaja kertoo maatalouden tuottajahintojen nopeasta kehityksestä – jonka elintarviketeollisuus siis käytännössä maksaa.

Lähde: Tilastokeskus ja Robonomist

Maatalouden tulot alkaneet kasvaa nopeammin kuin menot

Yksinkertaistaen voi sanoa, että panoshintojen ja tuottajahintojen väliin jäävä alue (maataloudessa sininen ja oranssi kuvaaja, elintarviketeollisuudessa harmaa ja keltainen kuvaaja) kertoo tämänhetkisen kustannuskriisin aiheuttaman kannattavuusvajeen. Kulut ovat yksinkertaisesti nousseet nopeasti ja tuottajahinnat reagoivat perässä hitaammin.

Tilastotiedot tämän vuoden kesäkuulta osoittavat, miten maatalouden tuottajahintaindeksin kuvaaja puhkaisi maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin kuvaajan. Jos muutosvauhti ja tilanne jatkuvat näin, kannattavuusvaje vähenee alkutuotannossa ajan kanssa. Tulot kasvavat nopeammin kuin menot.

Elintarviketeollisuudessa samanlaista kuvaajien leikkauspistettä ei sen sijaan ole vielä näkyvissä. Jossakin vaiheessa sellainen nähdään, todennäköisesti vuoden 2023 puolella. Elintarviketeollisuuden kannattavuuskriisi jatkuu siten koko ensi vuoden.

Sekä maatalouden että elintarviketeollisuuden kannattavuusvajeen poistamiseksi tarvitaan vielä enemmän rahaa ruokaketjuun ja oikeita mekanismeja siihen, että rahavirta reagoi nykyistä nopeammin akuuteissa kustannusnousuissa.

Lue myös: Kuka tienaa ruuan hintakriisissä? (Ylen MOT-ohjelma 3.10.2022)