Ruoka-alan kasvuohjelma lisäisi entisestään työpaikkoja ja huoltovarmuutta

Ruoka-alalla on valtavasti potentiaalia. Elintarviketeollisuusliitto ehdottaa yli vaalikausien ja hallintorajojen ulottuvaa kasvuohjelmaa.

Kasvupotentiaalia on esimerkiksi elintarvikeviennissä, mutta kasvu tuo hyötyä ja myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan useaa kautta.

– Omavaraisuutemme kehittyy, sillä vahva kotimainen tuotanto vaikuttaa olennaisesti huoltovarmuuteemme. Hyvinvoiva ruoka-ala pystyy myös vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen ja luontokadon asettamiin haasteisiin. Uudenlaiset toimintatavat vaativat kuitenkin investointeja, Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus sanoo.

– Kasvun myötä syntyy lisää työpaikkoja. Ruoka-ala tuo elinvoimaa koko maahan, maaseudulta kaupunkeihin.

Kotimaassa elintarviketeollisuuden kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset. Kasvavan viennin myötä kapasiteettia saataisiin kasvatettua ja silloin myös kotimaan markkina olisi entistäkin vahvempi ja kriisinkestävämpi.

Jukka Ihanus muistuttaa, että suomalaiselle ruoka-alalle tyypilliset piirteet ovat juuri nyt kysyttyjä: vastuullisuus, jäljitettävyys ja digitalisaation hyödyntäminen.

Elintarvikealan kattojärjestö FoodDrinkEuropen mukaan suomalainen elintarviketeollisuus investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen suhteellisesti eniten Euroopassa. Perusta on meillä kunnossa.

Elintarviketeollisuusliitto ehdottaa, että tulevalla vaalikaudella laadittaisiin ruoka-alan monivuotinen kasvuohjelma. Sillä saataisiin potentiaalin hyödyntämiseen lisää vauhtia.

– Suomi tarvitsee työpaikkoja ja puhdasta ruokaa. Niiden tuottamiseen tarvitaan yrityksiä, jotka investoivat ja innovoivat.

Kasvuohjelman konsepti olisi jo valmiina, sillä Suomessa on aiemmin toteutettu esimerkiksi liikenteen ja terveysalan kasvuohjelmat.

Ihanuksen mukaan kasvuohjelma toimisi alustana myös alan sisäiselle vuoropuhelulle.

Ruoka on kaikkien huulilla

Elintarviketeollisuusliitto kiertää parhaillaan Suomea maakunnittain pitämässä keskustelutilaisuuksia ruoka-alan tulevaisuudesta. Helmikuulle jatkuvissa tapaamisissa on läsnä eduskuntavaaliehdokkaita, paikallisia päättäjiä, koulutuksen järjestäjiä ja paikallisia alan yrityksiä.

Ihanus sanoo, ruoka-alan tulevaisuus kiinnostaa hyvin paljon. Ruoka on kaikkien huulilla.

Tilaisuuksissa on noussut esiin muun muassa seuraavia aiheita:

• Osaajakysymys. Mistä kehittyvä ala löytää tulevaisuudessa osaajia suorittavaan työhön, mutta esimerkiksi myös tuotekehitykseen?
• Viennin merkitys. Mistä eväät viennin kasvattamiseen?
• Sääntely- ja verotuskysymykset. Esimerkiksi suomalaiselle elintarvikkeelle asetettu valmistevero asettaa kotimaiset ja ulkomaiset tuotteet eriarvoiseen asemaan.

– Muuan elintarvikeyrityksen edustaja toi esiin, miten suomalainen elintarvikeyritys ei ainoastaan luo vientiä, vaan korvaa myös tuontia.

Ruoka-alan kasvuohjelma toisi ratkaisuja myös keskusteluissa puhuttaneisiin kysymyksiin.

Onnistuessaan ohjelma lisäisi elintarviketeollisuuden työpaikkoja, kasvattaisi investointien määrää ja keskimääräistä yrityskokoa, auttaisi luomaan kasvun mahdollistavan ennakoitavan sääntely-ympäristön ja varmistaisi osaavan työvoiman saatavuuden.

Ihanus kertoo, että kentällä on suuri huoli myös alkutuottajien asemasta. Ruokaketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

– Jotta viljelijä pärjää, myös elintarviketeollisuuden on menestyttävä. Tärkeintä on, että koko ketju toimii ja voi hyvin. Kasvuohjelma on hyvä väline tämän varmistamiseen.

Juttu on julkaistu MustReadin Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä 13.12.2022