Ruoka-alan innovaatiotyö kannattaa pitää Euroopan kärkipaikoilla tulevaisuudessakin

Elintarviketeollisuuden yritykset tekevät vuosittain tutkimusta ja tuotekehitystä 65 miljoonalla eurolla, josta yritykset rahoittavat 90 prosenttia omalla rahoituksellaan.

– Meidän täytyy kuitenkin ottaa juoksuaskeleita pitääksemme asemamme ja ottaaksemme lisää etumatkaa, Tanhuanpää muistuttaa.

Ruoka-ala on jo perusolemukseltaan kriittinen ala, emmekä tule toimeen ilman ruokaa.

Lisäksi on huomioitava ainakin neljä asiaa:

• Kansantalous ja työllisyys. Koko ruokaketju työllistää 340 000 ihmistä Suomessa. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa työllistää vähintään kolme muuta työntekijää muualla yhteiskunnassa.
• Huoltovarmuus. Emme voi kriisin kohdatessa olla riippuvaisia tuonnista.
• Kilpailu. Alan yritykset kilpailevat paitsi keskenään myös tuonnin kanssa. On pystyttävä kehittämään ja tarjoamaan tuotteita, jotka kuluttajia kiinnostavat.
• Kasvu ja vienti. Mikään ei kasva eikä kehity, jos ei taustalla ole tutkimus- ja kehitystyötä.

Marleena Tanhuanpään mukaan olennaista olisi ottaa elintarvikeala huomioon julkisen tuen kriteereissä.

Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksessa ruoka-ala on potentiaaliinsa nähden heikosti edustettuna. Business Finlandin rahoituksen kriteerien pitäisi mahdollistaa entistä paremmin myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten kehittyminen. Sitä kautta voidaan saada myös vientipanostukset kasvuun.

– Myös tutkimusinfrastruktuurin laadulla on merkitystä. Korkea laatu mahdollistaa korkeatasoisen tutkimuksen ja auttaa osaltaan ulkomaisten osaajien houkuttelussa.

– Suomalaisen ruoka-alan osaaminen ja esimerkiksi elintarviketurvallisuus ovat maailman huippua. Sektorin osuutta TKI-rahoituksessa on kasvatettava, jotta voimme jatkaa hyvää työtä ja kehittyä edelleen, Tanhuanpää painottaa.

TKI-tiekartta selvittää reitin neljän prosentin tavoitteeseen

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa ruoka-ala on nostettu aiempaa paremmin esille ja toisaalta TKI-rahoitukselle on asetettu selvä tavoite eli neljä prosenttia bkt:stä.

– Halusimme tehdä suunnitelman eli tiekartan, jolla tuohon tavoitteeseen voidaan alalla päästä. Ruoka-ala on ensimmäinen toimiala, joka on laatinut oman TKI-tiekartan!

Käytännössä kartta toteutettiin kirjaamalla konkreettisia muutostavoitteita ja tunnistamalla pullonkauloja ja esteitä TKI-toiminnalle. Esimerkiksi pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat usein tukea ja tietoa yhteistyömahdollisuuksista TKI-työhön.

Lisäksi etsittiin keinoja Suomen veto- ja pitovoiman parantamiseksi kansainvälisten osaajien silmissä. Tavoitteena on tutkimusmaailman ja alan yritysten yhteistyön tiivistäminen.

Tiekarttatyön visiona on, että vuonna 2030 suomalainen elintarviketeollisuus on TKI-panostusten myötä Euroopan kärjessä älykkäässä ja kestävässä elintarviketuotannossa.

Kestävästi monelta kantilta

Kasvun ja kannattavuuden lisäksi TKI-toimintaan on Marleena Tanhuanpään mukaan panostettava myös ilmastonmuutoksen ja ruoka-alan jatkuvuuden vuoksi.

Ilmastonmuutoksen myötä osa maailmasta kuivuu, kun taas Suomessa on hyvät vesivarannot. Suomi voisi olla tulevaisuudessa kokoaan suurempi ruoka-aitta.

Samaan aikaan tarvitaan tutkimusta esimerkiksi uusien lajikkeiden viljelyn mahdollisuuksista ja toisaalta uhkaavista kasvitaudeista. Muuttuvaa ja kasvavaa tuotantoa kannattaa jalostaa mahdollisimman pitkälle, jolloin tuotettu lisäarvo koituu Suomen hyväksi.

– Suomella on pitkät perinteet elintarvikealan innovaatiotyössä aina AIV-rehusta xylitoliin, maitohappobakteereihin ja kaurapohjaisiin tuotteisiin. Koko yhteiskunnan etu on kehittää näitä kykyjä entisestään. Tiekarttatyöllämme tuemme tätä tavoitetta, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Kirjoitus on julkaistu MustReadin Ruoka & Juoma -uutiskirjeessä 9.4.2024.