Ruoka-alan innovaatiot ripeämmin tehtaiksi ja työpaikoiksi 

Euroopassa kehitetään paljon uusia tuotteita, mutta niiden markkinoillepääsy on hitaampaa kuin Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Tämän vuoksi tuotannolliset, uusia työpaikkoja synnyttävät investoinnit uhkaavat karata EU:n ulkopuolelle. Meillä ei ole varaa siihen, että tuotekehityksen hedelmät korjataan muualla.

Suomi kärsii hitaasta etenemisestä

Euroopassa elintarviketeollisuudessa investoidaan vähemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Elintarvikkeita koskevat pitkät hyväksymisprosessit eivät kannusta yrityksiä uusiin innovaatioihin eivätkä rahoittajia sijoittamaan uusiin, lupaaviin eurooppalaisiin tuotekehityshankkeisiin.

EU:ssa jäädään tällä hetkellä ruokainnovaatioissa jälkeen kilpailijamaista. Erityisesti Suomi kärsii siitä, koska olemme maailmanlaajuisesti kärkimaita bioteknologiassa ja ruoka-alan t&k:ssa.

Uusista, ainesosateollisuuden tuotteista voisi tulla Suomessa ruokatuotannon kolmas tukijalka eläin- ja kasviperäisen tuotannon rinnalle.

Sekä uutta lainsäädäntöä että suunniteltavaa ja jo olemassa olevaa sääntelyä on arvioitava innovaatioihin kannustamisen näkökulmasta. Ei pidä hyväksyä sitä, että byrokratian ja lupaprosessien hankaluuden takia eurooppalaisissa yrityksissä pysäytetään tutkimus- ja kehityshankkeita, jos lopputulos uhkaa tulla luokitelluksi ns. uuselintarvikkeeksi.

Yksinkertaistamisen tarvetta on uuselintarvikelainsäädännössä sekä EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksessa ja sitä koskevassa ohjeistuksessa. Sääntelyn sujuvoittaminen ei tarkoita elintarvikkeiden turvallisuudesta tinkimistä!

EU:n maatalouden ja ruuan visio nostaa ruoka-alan tutkimuksen ja innovaatiot esiin maatalouden näkökulmasta, mutta elintarviketeollisuus jää paitsioon. Ruokainnovaatioihin kannustamiseksi ja uusien innovaatioiden markkinoille saattamiseksi Suomella pitäisi olla selkeä viesti tarpeesta kehittää EU-säädöksiä ja nopeuttaa lupaprosesseja.

Lupaprosesseja voisi sujuvoittaa heti

EU:n uuselintarvikelainsäädäntöä pitäisi kokonaisuudessaan kehittää innovaatiomyönteiseksi. Hakuprosessin aikaiset viivästykset ja seisahdukset pitäisi poistaa ja EU:ssa mahdollistaa tuotantokokeilut rajatussa ympäristössä.

Nopeasti tehtävä parannus olisi lisätä henkilöstöresursseja EU:n elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle uuselintarvikkeiden lupaprosessien käsittelyyn. Toinen “matalalla roikkuva hedelmä” lupahakemusten sujuvoittamiseen olisi yksinkertaistaa hakemusten tieto- ja testausvaatimuksia, jos tuotanto perustuu tunnettuun menetelmään.

Lähes kaksikymmentä vuotta vanha EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus pitäisi uudistaa, jotta luotaisiin nopeampi ja oikeasuhteisempi hyväksymisprosessi terveys- ja ravitsemusväitteille. Terveysväitteen hakuprosessi on nykyisellään monimutkainen, kallis ja aikaa vievä.

Uudistamisella kannustettaisiin yrityksiä innovointiin, parannettaisiin yritysten mahdollisuuksia kertoa kuluttajille ravitsemustutkimuksen tuloksista ja alan innovaatioista sekä edistettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia tehdä paremmin tietoon perustuvia valintoja.

Järkevä sääntely tuo työtä Suomeen 

Jos onnistumme järkevöittämään EU-sääntelyä, saisimme irti hyödyn suomalaisten ja eurooppalaisten veronmaksajien rahoittamista tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Se näkyisi investointeina ja työpaikkoina elintarviketeollisuudessa eri puolella Suomea.

Mitä ovat uuselintarvikkeet?
> Lue ETL:n Q&A (pdf)