Ruoka-ala nousi komissaarin salkkuun

Ruokasektorin merkittävyys Euroopassa saattaa helposti unohtua, mutta se on teollisuudenala, joka käytännössä pitää ihmiset ruuassa. Huomionarvoista on myös pk-yritysten suuri osuus.

FoodDrinkEuropen mukaan ruokia ja juomia valmistava elintarviketeollisuus on Euroopan merkittävin teollisuudenala. Vuonna 2023 se työllisti 4,6 miljoonaa henkeä ja yhteensä 291 000 alan yritystä kerrytti liikevaihtoa 1 112 miljardia euroa. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on alalla peräti 99,2 prosenttia.

Ruoka ala uudessa nosteessa

– EU-politiikassa ja -keskustelussa on monesti keskitytty tärkeään alkutuotantoon tai toisaalta kuluttajan asemaan. Nyt ruoka-asiat on nostettu tulevan komission työssä uudella tavalla esille. Näin voidaan tunnistaa myös elintarviketeollisuuden merkitys kasvun, kestävyyden ja ruokaturvan mahdollistajana, Marika Säynevirta sanoo.

Maatalouskomissaari on jatkossa maatalous- ja ruokakomissaari. Syyskuussa julkistettiin laaja maatalouden tulevaisuutta koskeva raportti, jonka valmistelussa ruokaketjun eri sidosryhmät olivat vahvasti mukana.

– Toiveena on, että jatkossa otetaan entistä tarkemmin huomioon koko ruokaketjun hyvinvointi ja sen mahdollisuudet pitää yllä ja kehittää kilpailukykyistä ja häiriönsietoista ruokajärjestelmää. Koko arvoketju pitäisi ottaa huomioon ihan jokaisessa aloitteessa ja ehdotuksessa, Säynevirta painottaa.

Toiveena selkeys

Suurin osa alan sääntelystä tulee EU:sta. EU-tason päätöksenteolla, niin maatalous- kuin teollisuuspolitiikallakin, on valtava merkitys myös Suomen ruoka-alan toimijoille.

– Kaikki liittyy EU:hun. EU:sta tulevat suuret politiikan puitteet ja toisaalta hyvin yksityiskohtaiset säännöt esimerkiksi siitä, miten elintarvikkeita saa valmistaa, pakata ja merkitä.

Suomalaiselle ja koko Euroopan ruoka-alalle olisi Säynevirran mukaan tärkeää saada tulevalla EU-kaudella selkeät yhteiset tavoitteet, mutta samalla riittävä vapaus niiden toteuttamiseen.

Elintarviketeollisuus pitää huomioida osana valmisteltavaa puhtaan teollisuuden ohjelmaa. Tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan kannusteita ja porkkanoita keppien ja rajoitusten sijaan.

– Ilman elintarviketeollisuutta meillä ei ole elintarvikkeita kuluttajille, ruokaturvaa eikä huoltovarmuutta. Koko ketjun elinvoima on kriittisen tärkeää koko Euroopalle.

Suomessa on ruokaketjussa omaksuttu jo varhaisessa vaiheessa hyviä toimintatapoja muun muassa eläinten hyvinvoinnissa, ruokaturvallisuudessa (esimerkiksi nollatoleranssi salmonellaan), kasvinsuojeluaineiden vähäisessä käytössä, raaka-aineiden jäljitettävyydessä sekä yritysten kannustimissa tuottajille kestävyysnäkökulmien huomioimiseksi.

– Suomen pitää nyt edistää aktiivisesti hyvien käytäntöjen jakamista EU:n laajuisesti!

Ei rangaistusta edelläkävijyydestä

Tulevassa sääntelyssä olisi huomioitava toisaalta eri maissa jo käytössä olevat hyvät käytännöt, mutta myös erilaiset lähtötasot.

– Suomen pitäisi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että sääntelystä ei tehdä liian yksityiskohtaista ja yleispätevää, esimerkiksi että leikataan jotakin asiaa 30 prosenttia, kun osa maista olisi jo tehnyt miltei kaiken tehtävissä olevan, Säynevirta painottaa.

Olosuhteissa on valtavat erot. Suomen olosuhteet elintarvikkeiden tuotannolle ovat varsin erilaiset kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa.

– Meillä pohjoinen sijainti rajoittaa satokautta. Logistiset yhteydet muuhun Eurooppaan ovat rajalliset ja harva asutus ja pitkät välimatkat lisäävät kustannuksia. Geopoliittinen asema ja tilanne korostavat ruuan huoltovarmuutta, Säynevirta listaa.

– Joustavuus sääntelyn sisällä on meille äärimmäisen tärkeää.

Terveiset Brysseliin

Suomen edelläkävijyys useilla ruoka-alan osa-alueilla alkaa olla tiedossa Brysselin käytävillä. Olemme kestävyysasioissa kärkisijoilla. Toki tekemistäkin vielä riittää.

–  Tietoutta on nyt alettava muuttaa teoiksi. Suomalaisilla on paljon annettavaa, kun Euroopassa rakennetaan tulevaisuuden ruuantuotantoa.

Säynevirran mukaan tulevalla kaudella täytyy tehdä tarkempia vaikutusarviointeja lainsäädäntöä suunniteltaessa. On kuunneltava sidosryhmiä entistä tarkemmin ja varmistettava ruoka-alan mahdollisuudet investoida ja innovoida.