Kuntavaaliehdokkaat Mikko Almgren ja Marianne Bruce kirjoittivat Kymen Sanomissa 2.4.2025 terveellisemmästä kouluruoasta. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä kouluruuan merkityksestä lasten keskittymiskyvylle, energiatasolle ja jaksamiselle. Kouluruoka on tärkeä osa yhteiskuntamme arkea.
On myös helppo jakaa kirjoittajien huomio siitä, että suosimalla Suomessa ja omalla lähialueella tuotettua ruokaa vaikutamme paikallisen elinkeinoelämän menestymiseen ja työllisyyteen.
Kirjoittajat nostavat paheksuen esille ruokien ultraprosessoinnin ja lisäaineet.
Raaka-aineet, kuten viljat, maito ja liha, on jalostettava eli prosessoitava, jotta ne saadaan ihmiselle käyttökelpoiseen ja kuluttajaystävälliseen muotoon. Raaka-aineiden ja ruokien prosessointia tapahtuu ihan jokapäiväisessä perusruokien valmistuksessa, mutta myös ruokajärjestelmän kestävyyttä parantavissa innovaatioissa, joissa otetaan huomioon sekä ravitsemus että ympäristö.
Prosessoinnin aste ei määritä elintarvikkeiden terveysvaikutuksia. Jalostettu ruoka ei ole vähemmän terveellistä tai ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto kuin itse alusta asti raaka-aineista valmistettu ruoka. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota ruoan ravintosisältöön.
Ruoan jalostus ja prosessointi voivat jopa parantaa ruoan ominaisuuksia. Elintarvikkeiden koostumusta voidaan parantaa lisäämällä tuotteiden kuitupitoisuutta, täydentämällä niiden vitamiini- ja hivenainepitoisuuksia tai vähentämällä rasvan, suolan ja sokerin määrää.
Ultraprosessoinnin määritelmä on epätarkka, ja sitä kohtaan on tiedemaailmassa esitetty runsaasti kritiikkiä.
Elintarvikealan yritykset eivät käytä lisäaineita tarpeettomasti. Käytölle on aina perusteltu tarkoitus, esimerkiksi säilyvyyden, rakenteen tai maun parantaminen. Lisäaineiden käyttömäärät ovat yleensä erittäin pieniä.
Elintarvikeparanteiden, kuten lisäaineiden, käytöstä on tarkat määräykset elintarvikelainsäädännössä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi aina niiden turvallisuuden ennen käyttöön hyväksymistä. Käyttöä valvovat viranomaiset.
Suomessa on kansainvälisesti korkea ruokaturvallisuuden taso. Kotimaisen tuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeistä, jotta ruokahuolto säilyy luotettavana kaikissa olosuhteissa, myös kriisiaikoina.
Kirjoitus on julkaistu Lukijalta-palstalla Kymen Sanomissa 8.4.2025
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset