PISA-tulokset huono uutinen myös yrityksille

Itsenäisyyspäivän alla saimme huonoja uutisia: Suomen alamäki PISA-tuloksissa on jatkunut. Valitettavasti tämä ei tullut yllätyksenä, sillä trendi on ollut laskeva jo pitkään.

Asia kiinnostaa ja huolettaa myös elinkeinoelämän järjestöjä. Nuorten heikot oppimistulokset ja perustaidot ovat näkyneet jo jonkin aikaa myös työelämään siirtyvien puutteellisena osaamisena. Yritysten tehtäväksi on tullut koulutusjärjestelmän puutteiden paikkaaminen.

Tuoreissa tuloksissa erityisen huolestuttavaa on nuorten lukutaidon suoranainen romahdus. Yli 20 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei osaa lukea ja kirjoittaa niin, että selviäisi päivittäisestä, itsenäisestä elämästä – heidän lukutaitonsa on huono.

Lukutaidolla on valtavat kerrannaisvaikutukset

Lukutaito välittyy myös muuhun oppimiseen. Jos et ymmärrä, mitä matematiikan tehtävässä pyydetään tekemään, on tehtävää vaikea tehdä. Toisin sanoen heikko lukutaito on yhteydessä monien muiden taitojen heikkouteen. Puutteet lukutaidossa kertautuvat toisella asteella ja korkea-asteella ennen kuin nuoret edes siirtyvät työelämään.

Valitettavasti huono lukutaito näkyy heikompina valmiuksina myös työelämässä. On vaikea työskennellä turvallisesti, jos ei ymmärrä ohjeita – eikä silloin kyse ole vain yhden ihmisen työturvallisuudesta, vaan koko työyhteisön. On myös eri asia lisätä leipään suolaa 1 tl kuin 1 dl.

Heikkoja oppimistuloksia on puolusteltu myös ”mutta, kun myös muut” -kommenteilla. Emme saa mennä sen taakse, että tällä mittauskerralla tulokset laskivat myös muissa maissa. Eikä selitykseksi kelpaa sekään, että muiden maiden taso on noussut. Maailma muuttuu ja samat ilmiöt ovat läsnä myös muissa maissa. Esimerkiksi korona on ollut riesana kaikkialla ja digitalisaatio etenee globaalisti, halusimme tai emme.

Suomessakin uskallettava vaatia

Vaaditaanko meillä koulussa tarpeeksi ja oikeita asioita? Miten kunnianhimo saadaan takaisin suomalaiseen koulutukseen? Miten koulu voisi tukea paremmin myös hyvin pärjääviä oppilaita kehittymään entistä paremmiksi? Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee oppimiskykyisiä ja monipuolisia osaajia. Jos nuorilta ei vaadita koulussa juuri mitään, työelämän vaatimukset voivat tulla järkytyksenä.

PISA-tulosten Euroopan ykkösmaassa ja maailman mittapuullakin kärkipäätä edustavassa Virossa koululaisilta uskalletaan vaatia, huippuoppilaille tarjotaan räätälöityä tekemistä ja nuoret ovat valmiita käyttämään myös vapaa-aikaansa tarvittavien taitojen kehittämiseen esimerkiksi tiedekerhoissa. Peruskoulu päättyy päättökokeisiin.

Nyt on otettava peili kauniiseen käteen ja katsottava sinne. Voimme aloittaa tunnustamalla tosiasiat: 20. sija matematiikassa ei anna sijaa selittelyille. Huonojen oppimistulosten kääntämiseksi tarvitaan tekemistä eri tahoilla ja tasoilla. Yhteinen vastuu ei kuitenkaan saa johtaa siihen, ettei kukaan tee mitään tai, että huonot tulokset ovat aina ”jonkun muun” vika.

Meillä on tarvittavaa tutkittua tietoa ja kehittämissuosituksia kurssin kääntämiseksi. Otetaan ne käyttöön ja pannaan toimeksi!