Neuvoston näkemys pakkauslainsäädännöstä on joululahja öljyvaltioille

Pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva lainsäädäntöuudistus on puhututtanut kuluvan vuoden aikana runsaasti ja jäsenmailla tiedettiin olevan hyvin erilaisia näkemyksiä kokonaisuuteen. ETL pitää neuvoston kantaa valtavana pettymyksenä.

– Neuvoston yleisnäkemys muuttaisi lainsäädännön painopisteen voimakkaasti uudelleenkäytettävien pakkausten edistämiseen. Tämä on täysin vastakkainen suunta, mihin EU on muulla päätöksenteolla pyrkinyt. Uudelleenkäytettävät pakkaukset käytännössä sitoisivat EU:n fossiilisiin raaka-aineisiin, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo.

Neuvoston kannassa tietyille pakkauksille asetettaisiin sitovia uudelleenkäyttö- ja uudelleentäyttötavoitteita vuosille 2030 ja 2040. Uudelleenkäyttötavoitteet koskisivat jäsenmaiden näkemyksen mukaan laajasti muun muassa juomapakkauksia ja kuljetuspakkauksia. Vain viinit, maito ja muut herkästi pilaantuvat elintarvikkeet rajattaisiin tavoitteiden ulkopuolelle.

– Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle tällainen tietynlaisten pakkausten käyttöä edellyttävä lainsäädäntö aiheuttaisi satojen miljoonien investointikustannukset uusiin tuotantolinjastoihin ilman todennettavia ympäristöhyötyjä. Samalla Suomessa tehty pitkäjänteinen työ kestävien biopohjaisten pakkausratkaisujen edistämiseksi uhkaa valua hukkaan, Levón sanoo.

Uudistus lisäisi ruokahävikkiä

Levónin mukaan vaikuttaa siltä, että elintarvikepakkausten ensisijainen tehtävä eli tuotteen suojaaminen on ohitettu täysin. Riskinä on, että juomapakkausten uudelleenkäyttötavoitteet johtavat säilyvyysaikojen lyhentymiseen ja sitä kautta ruokahävikin lisääntymiseen.

Suomi jätti neuvotteluissa lausuman, jonka mukaan uudelleenkäyttötavoitteista ja kertakäyttöisten pakkausten kiellosta tulisi voida poiketa silloin, kun se on kokonaisympäristövaikutusten mukaan perusteltua. Neuvotteluiden alla ETL peräänkuulutti lainsäädäntöön myös joustavuutta, joka huomioisi jäsenmaiden tehokkaan pakkausten keräyksen ja kierrätyksen tasavertaisena vaihtoehtona uudelleenkäytölle.

– Neuvoston näkemys luo valtavaa epävarmuutta suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Se on myös hyvin kaukana Euroopan parlamentin marraskuussa hyväksymästä kannasta, joten alkuvuodesta käytävissä kolmikantaneuvotteluissa on paljon pelissä, Levón toteaa.

Uudelleenkäyttötavoitteiden lisäksi uudistettavassa lainsäädännössä pakkauksille asetettaisiin korkeat kierrätystavoitteet, tiettyjen pakkausten käyttö kiellettäisiin kokonaan ja muovipakkauksiin tulisi vähimmäisvaatimus kierrätysmuovin osuudesta. Muutokset vaikuttavat laajasti paljon pakkauksia käyttävän elintarviketeollisuuden toimintaan.

Lainsäädännön lopullinen muoto ja sisältö vahvistuvat komission, parlamentin ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluissa, joiden odotetaan käynnistyvän alkuvuodesta.