Murron kasvuriihestä kitsas sato elintarviketeollisuudelle 

Toimitusjohtaja Risto Murron vetämän kasvuriihi-hankkeen loppuraportti toimii lähtölaukauksena kuluvan kevään kasvukeskustelulle. Raportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi.

Ehdotettujen toimien vaikutukset kasvuun näkyvät pääsääntöisesti vasta pitkällä aikavälillä, eikä niistä ole helpottamaan lyhyen aikavälin kasvuhuolia.

Teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa on valittava, tehdäänkö kaikille toimialoille yhteisiä horisontaalisia toimia vai tietyille toimialoille kohdistettuja toimia. Raportin ehdotuksissa ovat mukana molemmat näkökulmat. Esiin nostetaan toimialaneutraaleja toimia, mutta ajan hengen mukaisesti myös valikoiva teollisuuspolitiikka.

Ruoka-alan kasvuyritykset tarvitsevat parempaa rahoitusta

Kasvuyritysten toimintaedellytykset ja rahoituksen saatavuus ovat raportissa keskeisessä roolissa. Rahoituksen saatavuudessa keskitytään siihen, miten oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta voitaisiin parantaa. Pankkien tarjoamaa vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ei juuri käsitellä.

Ruoka-alalla on Suomessa merkittävä kasvuyritysten ekosysteemi, joka kehittää uusia innovaatioita. Kasvurahoituksen saatavuuden parantaminen tukisi näiden yritysten kasvua. Edellytyksenä on, että yritysten tuotteiden markkinoillepääsyä nopeutetaan Euroopassa uudistamalla uuselintarvikkeita koskevaa sääntelyä.

Osaajapulaa ratkaistava monella rintamalla

Raportti tuo esiin tarpeen nostaa osaamistasoa lisäämällä korkeakoulututtujen osuutta puoleen nuorista ikäluokista. Koulutustason nostaminen edellyttää, että korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää kasvatetaan pysyvästi suhteessa ikäluokkien kokoon.

Raportti heittää pallon työllistäville yrityksille siinä, että kandidaattitasoisen korkeakoulututkinnon asemaa pitäisi vahvistaa työelämässä.

Elintarviketeollisuus tarvitsee tulevaisuudessa huomattavan paljon ammatillisen koulutuksen saaneita osaajia. Inhimillisen pääoman vahvistamisessa on kuitenkin keskeistä, että kaikki oppilaat saavuttavat perusopetuksessa riittävät perustaidot, ennen kuin koulutiellä siirrytään eteenpäin.

Ulkomaisten osaajien houkutteluun raportissa ei ehdota lupaprosessien sujuvoittamisen lisäksi uusia keinoja. Avainhenkilöverotuksen uudistaminen esimerkiksi Ruotsin esimerkin mukaisesti olisi tarjonnut houkutteluun hyviä eväitä.

Elintarviketeollisuus unohtuu huoltovarmuuskeskustelussa

Raportissa tunnistetaan luonnonvarojen merkitys Suomen kasvulle ja geopoliittisten jännitteiden vaikutus elinkeinopolitiikkaan. Siitä huolimatta elintarviketeollisuus huoltovarmuuskriittisenä toimialana sivuutetaan.

Vesi-, ruoka- ja energiajärjestelmät ovat tällä hetkellä keskellä suurta murrosta. Ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka toimivuus käsittää yhteiskunnan, elinmahdollisuuksien ja turvallisuuden kannalta kriittisiä tekijöitä ottaen huomioon sekä geopolitiikan että ilmastonmuutoksen.

Raportti suosittaa puhtaan siirtymän investoinneille verokannustinta. Jos kannustin olisi samankaltainen kuin eduskuntakäsittelyssä tällä hetkellä oleva ehdotus, sen käyttökelpoisuus elintarviketeollisuuden vähähiilisyystoimien edistämisessä on huono. Parempi vaihtoehto olisi ottaa käyttöön kaikkia kone- ja laiteinvestointeja koskeva investointihyvitys.

Suomalaiselle ruokaketjulle on kasvun mahdollisuuksia

Elintarviketeollisuus on osa bio- ja kiertotaloutta, jota Euroopan unionissa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Presidentti Sauli Niinistön Safer together -raportissa tulevan vuosikymmenen uhkakuviksi luetellaan kilpailu ruuasta, maasta ja vedestä.

Euroopassa sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja suuri osa Etelä-Eurooppaa kärsii kovasta kuivuudesta. Suomen elintarviketeollisuudella ja koko suomalaisella ruokaketjulla on mahdollisuus toimia kokoaan suurempana ruuantuottajana ja kasvun mahdollistajana Suomessa ja Euroopassa.

Kiertotalouden edistämisessä Murron raportti sivuttaa biokaasuinvestointien edistämisen mahdollisuudet energia- ja lannoiteomavaraisuuden parantamiseksi.

Maan hallituksen talouspolitiikassa ovat painottuneet julkisen talouden vahvistamistoimet. Vaalikauden lähestyessä puoliväliä hallitus halua kääntää politiikan painopistettä kasvua vahvistaviin toimiin. Julkisen talouden heikko tila asettaa kuitenkin tiukat raamit esimerkiksi uusille veropäätöksille.

Hallituksen puoliväli- ja kehysriihen jälkeen huhtikuun lopulla näemme, millaisin eväin ennusteita kovempaa kasvua lähdetään tavoittelemaan.