Metsäkatoasetus: manuaalista raportointia ja nippu avoimia kysymyksiä

Kesäkuussa voimaan astuneen EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpano on osoittautunut juuri niin haastavaksi, kuin valmisteluvaiheessa elintarviketeollisuus ja monet muut elinkeinoelämän toimijat toivat esiin. Erityisen haasteen luo uuden lainsäädännön lyhyt siirtymäaika ja lukuisat avoimet kysymykset.

Metsäkato on globaalisti aito haaste ja lainsäädännön perimmäinen tavoite puuttua globaalisti metsien tilan heikkenemiseen siten vahvasti kannatettava. Asetuksen soveltamisala kattaa kaakaon, kahvin, öljypalmun, soijan, nautaeläimet, kumin ja puun, jotka on tunnistettu metsäkadon näkökulmasta riskiraaka-aineiksi.

Metsäkatoasetus kieltää jatkossa metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU-alueella. Asetus nimittäin edellyttää yrityksiä varmistamaan, että niiden tuotannossa käyttämät raaka-aineet eivät ole aiheutuneet metsäkatoa tai haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tuotantoalueilla eläville alkuperäiskansoille joulukuun 2020 jälkeen.

Käytännössä yrityksiä vaaditaan raportoimaan komission tietojärjestelmään yksityiskohtaisesti kunkin raaka-aine-erän alkuperästä ennen tuotteiden asettamista markkinoille. Suurten ja keskisuurten yritysten raportointivelvollisuus alkaa 30.12.2024 ja kaikkien muidenkin 30.6.2025 lähtien.

Metsäkatoasetuksessa ei ole muita yritysten kokoon liittyviä rajauksia, joten se vaikuttaa satoihin suomalaisiin elintarvikkeita valmistaviin ja jalostaviin yrityksiin.

Manuaalinen raportointijärjestelmä on digikauden painajainen

Uutta kestävyyskysymyksiin liittyvää sääntelyä on viime vuosina tullut tiuhaan tahtiin, mikä edellyttää elintarvikkeita valmistavilta yrityksiltä jatkuvasti muutoksia paitsi toimintatapoihin myös käytössä oleviin järjestelmiin.

Suomalainen elintarviketeollisuus jalostaa ja valmistaa vuosittain miljoonia tuotteita, joiden raaka-aineena käytetään metsäkatoasetuksen soveltamisalaan lukeutuvia raaka-aineita. Asetuksen mukaan niin Suomeen tuotavista kuin täältä lähtevistä raaka-aineista, niistä jalostetuista välituotteista ja lopputuotteista on tulevaisuudessa tehtävä ilmoitus komission järjestelmään.

Kustannustehokkaan toimeenpanon kannalta yritysten on ollut välttämätöntä pohtia, miten uuden lainsäädännön edellyttämä tieto saadaan jatkossa kulkemaan eräkohtaisesti läpi tuotantoketjun aina raaka-aineen alkulähteiltä kaupan hyllylle asti.

Suut loksahtivat auki, kun syksyllä kuultiin, että miljoonien tuotteiden tietojen odotetaan siirtyvän komission kehittämään tietojärjestelmään manuaalisesti täytettävillä lomakkeilla.

Avoimia kysymyksiä edelleen enemmän kuin vastauksia

Suomalaiset elintarviketeollisuuden yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä vastuullisten hankintakäytäntöjen kehittämiseksi. Lisäksi monet toimijat ovat jo vapaaehtoisesti sitoutuneet metsäkatovapaiden raaka-aineiden hankintaan.

Lainsäädännön vaatimus tilatasoisen alkuperätiedon keräämisestä eräkohtaisesti herättää kuitenkin huolta, sillä nykyjärjestelmillä se on liki mahdotonta.

ETL ja alan yritykset ovat syksyn aikana käyneet hyvää vuoropuhelua metsäkatoasetuksen soveltamiseen liittyvistä haasteista niin maa- ja metsätalousministeriön kuin Ruokaviraston kanssa. Asetus jättää kuitenkin hyvin vähän varaa kansallisille tulkinnoille.

Komissiolta on peräänkuulutettu tarkentavia soveltamisohjeita asetukseen. Kesällä julkaistua Usein kysytyt kysymykset -patteristoa päivitettiinkin komission toimesta tällä viikolla. Vastaukset ovat käytännön haasteiden kanssa painiville yrityksille laihoja ja avoimia kysymyksiä on valitettavasti edelleen enemmän kuin vastauksia.

Lue päivitetyt kysymykset ja vastaukset metsäkatoasetuksen implementoinnista komission verkkosivuilta.

P.s. Save the date: ETL, PTY, Kaupan liitto ja RASI ry järjestävät metsäkatoasetuksen soveltamiseen liittyvän webinaarin yhdessä Ruokaviraston kanssa tiistaina 12.3.2024 klo 14.00–15.30. Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan alkuvuodesta.