Matkailu- ja ravintola-alan vaikeudet viivästyttävät elintarviketeollisuuden elpymistä

Matkailu- ja ravintola-alan elpyminen on elintärkeää myös elintarviketeollisuuden yrityksille.

Tuoreiden suhdannetietojen mukaan elpyminen koronapandemian aiheuttamasta pudotuksesta on päässyt Suomessa jo useilla teollisuudenaloilla hyvään vauhtiin. Elintarviketeollisuudessa virkoamista ei sen sijaan vielä näy, vaan suhdannetilanne on heikentynyt kevään aikana. Myös näkymät tuleville kuukausille ovat vaisut eivätkä elintarvikeyritykset ole saaneet tilauksia tavanomaiseen tapaan.

Elintarvikealan vahva kohtalonyhteys matkailu- ja ravintola-alaan käy ilmi myös elintarviketeollisuuden tuoreesta talouskatsauksesta. Sen mukaan ruokia ja juomia valmistavien yritysten tilanne voi parantua normaalimmaksi vasta, kun ihmiset pääsevät jälleen vapaammin liikkeelle, ruokailemaan ravintoloihin, matkustamaan ja osallistumaan tapahtumiin.

– Koronapandemia on tehnyt näkyväksi ravintola-alan tärkeyden elintarviketeollisuudelle ja koko elintarvikeketjulle. Elintarviketeollisuuden on päästävä kasvuvauhtiin muiden teollisuudenalojen tavoin, ja ainoa keino siihen on yhteiskunnan avaaminen ripeästi, mutta turvallisesti, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta painottaa.

Elintarvikkeiden myynnin vahva kasvu päivittäistavarakaupoissa on osin tukenut elintarviketeollisuutta pandemian aikana, mutta se ei ole riittänyt kompensoimaan muissa myyntikanavissa koettuja menetyksiä. Kysyntä päivittäistavarakaupassa poikkeaa esimerkiksi ravintolakysynnästä eikä ravintoloille suunnattujen lisäarvotuotteiden hyötyä pystytä korvaamaan kuluttajatuotteilla täysimääräisesti.

Etenkin juomia valmistavat yritykset ovat kärsineet korona-ajasta. Juomien valmistuksessa liikevaihdon sukellusta selittää vientiliikevaihdon huomattava lasku. Juomasektorin kehityskulku on seurannut läheisesti matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon kehitystä, joskaan pudotus ei ole ollut yhtä mittava.

– Suomen elintarvikeviennille tärkeä alkoholijuomien vienti on pudonnut vuodentakaisesta jopa reilun neljänneksen. Trendi on ollut maailmanlaajuinen, mutta sen odotetaan kääntyvän, kun ihmiset lähtevät liikkeelle. Tämäkin alleviivaa yhteiskunnan avaamisen tärkeyttä myös Suomessa, Heli Tammivuori sanoo.

Vaisuista näkymistä huolimatta osalla elintarvikeyrityksistä talouskehitys on ollut erittäin myönteistä, mistä on syytä iloita. Tarkasteltaessa alan yleistä tilannetta havaitaan kuitenkin, että pk-yritykset ovat kärsineet koronasta kaikkein kovimmin. Liikevaihdon supistuminen on ollut voimakkainta alle 50 henkeä työllistävissä sekä keskisuurissa yrityksissä.

Talouskatsauksen mukaan suomalaisten elintarvikkeiden viennin kasvutrendi kääntyi lievään laskuun vuoden 2020 aikana. Myönteinen poikkeus on Kiinaan suuntautuva vienti, joka on kasvanut tammikuusta 2019 tammikuuhun 2021 peräti 134 prosenttia.

– Elintarvikeyritykset tavoittelevat kannattavuutta ja kasvua globaaleilla markkinoilla kaikkien yritysten tapaan. Yritysten tietä elpymiseen ja nousuun on tuettava kaikin keinoin, jotta ala voi tulevaisuudessakin työllistää ja tarjota ratkaisuja kestävään ja terveelliseen elämään, Heli Tammivuori kommentoi.

Lue lisää:

• Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, huhtikuu 2021
• Ajankohtaista tilastografiikkaa elintarviketeollisuudesta (pdf)
• EK:n Suhdannebarometri

Kuva: 123rf