Elintarviketeollisuusliiton mielestä on tärkeää, että maa- ja metsätalousministeriö ohjaa Ruokavirastoa tarkastelemaan kriittisesti viraston toimintoja ja kustannuksia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja elintarvikeyrityksiltä perittävien valvontamaksujen jatkuvien korotusten välttämiseksi tarvetta on Ruokaviraston toiminnan laajemmallekin läpivalaisulle.
Ruokaviraston maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2022 yli 23 miljoonaa euroa ja suunta on ollut nouseva. Elintarvikeyritykset maksavat virastolle muun muassa elintarviketurvallisuuteen liittyvästä valvonnasta.
Tehostamiseen on keinoja
Ruokavirastossa ja elintarvikkeiden valvonnassa ylipäänsä olisi tavoiteltava toiminnan tehostamista ja sitä kautta valvontakustannusten pienentämistä – joutuvathan elintarvikeyrityksetkin tehostamaan toimintaansa koko ajan, jotta ne pärjäävät kovassa kilpailussa kotimaassa ja kansainvälisesti.
Yritysten laatu- ja elintarviketurvallisuusjärjestelmät on huomioitava virallisessa elintarvikevalvonnassa täysimittaisesti, kuten Tanskassa ja Ruotsissa jo tehdään. Näin vähennetään viranomaisvalvonnan kustannuksia ja tarkastuskäyntien tiheyttä.
Elintarvikevalvonnan kustannustehokkuuden kehittäminen on mahdollista ilman, että valvonnan laatu heikkenee. Parempi kustannustehokkuus pienentää sekä julkisen sektorin että yritysten rahanmenoa ja keventää työmäärää.
Digi ja automaatio avuksi
Ruokaviraston ja ylipäänsä elintarvikevalvonnan toimintatapojen kehittämisessä olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon digitalisaation ja automaation tarjoamia mahdollisuuksia.
Uudet työskentelytavat vähentäisivät kustannuksia, mutta parantaisivat myös sekä yritysten että viranomaisten työn mielekkyyttä.
Julkisen talouden tilan heikkeneminen ei saa johtaa siihen, että ilman kokonaisvaltaista toimintatapojen kehittämistä elintarvikealalta kerätään aina vaan enemmän maksuja.
Ruokaviraston yrityksiltä laskutettavat kustannukset ovat nousseet viime vuosina huomattavasti. Verrattuna muihin EU-maihin se heikentää osaltaan elintarviketeollisuuden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja viennissä.
Läpinäkyvyyttä maksujen määräytymiseen
Suomen maksuperustelaki lähtee siitä, että kustannukset peritään palvelun käyttäjältä. Se ei kannusta viranomaisia suunnittelemaan käytännön toimintaansa tai hallinto-, toimitila- ja pääomaratkaisujaan mahdollisimman kustannustehokkaiksi, koska laskun voi lähettää muualle.
Virallisen elintarvikevalvonnan rahoittamisen toimijoilta perityillä maksuilla pitäisi olla täysin läpinäkyvää, jotta yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät, mitä menetelmiä ja tietoja maksujen määräämiseen käytetään. Nyt tämä periaate ontuu.
Elintarvikealan toimijoilla pitää olla tiedossaan, millä perusteella yrityksiltä laskutettavat kustannukset, myös yleiskustannukset, muodostuvat. Lisäksi mahdollisten maksukorotusten on oltava tiedossa riittävän ajoissa, mikä helpottaa yritysten sopeutumista. Suomen ei pidä omilla päätöksillään kiristää kustannuksia muita EU-maita tiukemmiksi, sillä elintarvikeala kärsii edelleen viime vuosien korkeasta kustannusten noususta.
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset