Kunnat kiihdyttämään ruoka-alaa kasvuun

Ruoka-ala on kunnille mahdollisuus! Kunnat voivat omilla päätöksillään edistää alan kehittymistä sekä luoda työpaikkoja, kestävää kehitystä ja hyvinvointia. On tärkeää, että päättäjät tunnistavat päätöksiä tehdessään ruokayritysten merkityksen ja tarttuvat alan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Suomen jokaisessa maakunnassa toimii ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä. Ne pitävät maatamme asuttuna. Ruoka-ala antaa kokonaisuudessaan työtä joka kahdeksannelle työikäiselle suomalaiselle, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä huomauttaa.

Reilua kilpailua julkisiin ruokahankintoihin

Päättäjiltä tarvitaan ruokahankintoihin strategista otetta, jossa kilpailun edistäminen, vastuullisuus ja huoltovarmuus ovat tasapainossa. Riittävien määrärahojen varaaminen ja sitoutuminen kotimaiseen ruokaan takaavat, että joukkoruokailulla ravitaan suomalaisia mallikelpoisesti myös tulevaisuudessa.

Viesteissään kunta- ja aluepäättäjille ETL korostaa reilua kilpailua julkisiin ruokahankintoihin. Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota siihen, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua ruokahankintoihin. Hankintojen jakaminen osiin edistää kilpailua ja tukee erityisesti pienempiä toimijoita.

– Paikallisten tuottajien ja lähiruuan suosiminen vahvistaa ruokaketjun kestävyyttä ja aluetaloutta. Vaikka hinta on ruokahankinnoissa merkittävä tekijä, sen ei pidä olla ainoa ratkaiseva kriteeri päätöksenteossa, Mikko Käkelä sanoo.

Viime vuosien kriisit ja häiriöt globaaleissa toimitusketjuissa osoittavat, että myös huoltovarmuus on otettava huomioon julkisissa ruokahankinnoissa. Lisäksi hankinnoissa on huomioitava kotimaiselta tuotannolta edellytetyt laatu- ja elintarviketurvallisuusvaatimukset sekä toimitusvarmuuteen liittyvät kriteerit.

Maksuton kouluruoka auttaa lapsia ja nuoria jaksamaan koulupäivän aikana. Kouluruokailulla on myös sosiaalinen merkitys ja se tutustuttaa monipuolisesti ruokakulttuuriin.

– Kouluruoka on suomalainen menestystarina ja kruununjalokivi, joka ansaitsee kunnianpalautuksen. Sen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä paikallisessa elinkeinoelämässä on merkittävä, Käkelä korostaa.

Osaajapula kuriin koulutuksella ja rekrytoinneilla

Kunnat ja alueet voivat edistää ruoka-alan myönteistä kehitystä huomioimalla alan tarpeita osaavasta työvoimasta ja koulutuksesta. Työvoimavaltaisella elintarvikealalla korostuu jatkuvan oppimisen merkitys, kun yrityksissä otetaan käyttöön uusia teknologioita ja kestävän kehityksen periaatteita integroidaan tuotantoon.

Kuntien tehtävänä on varmistaa, että elintarvikealan koulutusta on tarjolla paikallisesti. Yhteistyö yritysten kanssa auttaa vastaamaan aidosti ruoka-alan tarpeisiin.
Perusta jatkuvalle oppimiselle luodaan kunnallisessa perusopetuksessa, johon tarvitaan riittävästi panostuksia. Ilman perustaitoja seuraavan asteen opinnot tai työelämään siirtyminen eivät onnistu.

– Kunnilla on iso vastuu työllisyyden hoidossa. Elintarvikealalle on tärkeää, että yritysten tarpeisiin perustuvien lyhytkestoisten työvoimakoulutusten saatavuus varmistetaan myös uusilla työllisyysalueilla. Esimerkiksi rekry- ja täsmäkoulutus ovat tapoja parantaa työllisyyttä, Käkelä sanoo.

Kunnat voivat tukea ruoka-alan yrityksiä osaajapulan helpottamisessa ja kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Suomen kielen koulutus sekä asuntojen ja peruspalvelujen tarjoaminen auttavat houkuttelemaan ja pitämään kiinni alan työntekijöistä.

Elinvoimaa kaavoituksella ja vesihuollolla

Ruoka-alan huomioon ottaminen kaavoituksessa tarkoittaa sopivien teollisuusalueiden varaamista tuotantolaitoksille ja alueiden sovittamista yhteen maankäytön muiden tarpeiden kanssa niin, että olemassa olevia tuotantolaitoksia pystytään kehittämään ja uusiin laitoksiin investoimaan.

Hyvät liikenneyhteydet turvaavat ruuan ja sen raaka-aineiden siirtymisen sujuvasti maatiloilta elintarviketehtaisiin ja sieltä kauppoihin, joukkoruokailuun ja kuluttajille.

– Kaavoituksella vaikutetaan myös ruuan huoltovarmuuteen, sillä elintarviketeollisuus on erittäin riippuvainen kotimaisesta raaka-ainetuotannosta. Hyvin tuottavia maa-alueita ei pidä ohjata ruuantuotannon asemasta muuhun käyttöön, esimerkiksi aurinkosähköpuistojen rakennusalueiksi, Käkelä linjaa.

Puhtaan veden saatavuus on elinehto ruoka-alan yrityksille. Sen vuoksi kuntien vesi- ja jätevesiverkostojen ylläpitäminen pelkästään nykyisessä kunnossa ei riitä, vaan verkostot vaativat suuria saneerauksia. Investoinnit vesihuoltoon eivät silti saa nostaa käyttäjiltä perittäviä maksuja kohtuuttomiksi. Tämä voidaan välttää vesihuollon pitkäjänteisellä kehittämisellä.

Lue lisää: Elintarviketeollisuuden viestit kunta- ja aluepäättäjille (pdf)