Elintarviketeollisuuden vuoden 2024 ensimmäisessä talouskatsauksessa arvioidaan, että kuluttajien ostovoiman heikko kehitys hidastaa elintarviketeollisuuden kasvua tänä vuonna.
Ruokaostoksilla valitaan edelleen edullisimpia vaihtoehtoja. Koska lähes kaikki kotitalouksien kulut ovat nousseet, kuluttajat ovat hakeneet säästöjä ruokakaupoissa ja ravintoloissa. Samalla myös tuontituotteiden kulutus on kasvanut. Kuluttajien heikko luottamus talouteen jarruttaa paluuta tuttuihin brändituotteisiin.
– Hinta on ollut viime vuodet kuluttajien vahvin valintaperuste ruokakaupassa, eikä tämä vuosi tuo siihen muutosta. Paikallisuuden, kotimaisuuden ja vastuullisuuden odotetaan näkyvän ruokavalinnoissa vahvemmin jälleen ensi vuonna, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.
Tutkimuslaitosten ja pankkien ennusteet yksityisen kulutuksen kehityksestä tälle vuodelle vaihtelevat suuresti, mikä johtuu epävarmuudesta kotitalouksien säästämisasteen kehityksestä.
Talouskatsauksen mukaan käänne parempaan tapahtuu hitaasti ja alkaa näkyä kulutuksessa vasta ensi vuonna. Vuodelle 2025 odotetaan yksityisen kysynnän piristymistä.
– Jos kuluttajien luottamus talouteen ei elvy, työmarkkinariidat jatkuvat ja epävarmuus yhteiskunnan palveluista jatkuu, kotitalouksien säästäminen voi kasvaa merkittävästi. Se vähentäisi kuluvan vuoden kulutusta ja vaikuttaisi myös ruoan kysyntään, Ismail sanoo.
Veronkorotukset iskevät elintarviketeollisuuteen
Hentoa keväistä valoa kotimaiselle elintarviketeollisuudelle luo se, että tuotannon määrä kääntyi alkuvuonna nousuun kahden vuoden alamäen jälkeen. Muutos on kuitenkin äärimmäisen pieni, alle prosentin, joten elpymisestä puhuminen on vielä ennenaikaista.
Kehysriihen veroratkaisut heikentävät kuluttajien ostovoimaa, joten Suomessa on selkeä taantuman pitkittymisen riski.
ETL:n helmikuisen jäsenkyselyn mukaan monet elintarvikeyritykset odottavat tuotannon kasvavan maltillisesti lähikuukausina. Alan liikevaihto kehittyy kuitenkin aiempaa hitaammin, koska (kuluttajien) kysyntä kohdistuu edelleen edullisimpiin vaihtoehtoihin. Myös ruoan hinnan kääntyminen maltilliseen laskuun hidastaa liikevaihdon kehitystä.
– Kehysriihen veronkorotusten vaikutukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta kotimaisen kysynnän kehittymisestä ja kasvattavat toimintaympäristön poliittista riskiä investointipäätösten osalta. Se heijastunee kotimaisen elintarviketuotannon elpymiseen, Ismail uskoo.
Elintarvikeviennin liikevaihto pieneni viime vuonna ja lasku on jatkunut myös alkuvuonna. Tämä johtuu suurelta osin vientihintojen laskusta.
Kaupan omilla merkeillä vahvaa kasvua
Kauppojen omat merkit ovat kasvattaneet osuuttaan ruokamarkkinoista niin Suomessa kuin Euroopassa. Kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan esimerkiksi naudanlihassa kaupan omien merkkien osuus on 32 prosenttia, sianlihassa 31 prosenttia ja broilerinlihassa 44 prosenttia.
– Kaupan omien merkkien osuudesta Suomen ruokakaupoissa ei ole saatavilla kattavaa tilastointia. Kaupan olisi lisättävä avoimuutta private label -tuotteiden osuuksista eri tuoteryhmissä, jotta ruokaketjun toimintaa voidaan arvioida paremmin, Ismail vaatii.
Kaupan omien merkkien kuluttajahinta ja elintarviketeollisuuden niistä saama tuottajahinta ovat selkeästi pienemmät kuin brändituotteiden.
Ruoan hinnan noustua sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat pyrkineet tarjoamaan kuluttajille edullisempia vaihtoehtoja. Sen myötä kaupan omien merkkien määrä ruokakaupoissa on noussut huomattavasti ja myös tuontituotteiden menekki on kasvanut.
Katso myös
Lisätietoa
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset