Kuluttajan toivelistalla: vähemmän makeita välipaloja

Ravitsemuksellisesti laadukas välipala on monipuolinen miniateria, jossa on parhaimmillaan aineksia lautasmallin jokaisesta lohkosta. Juuri nyt kuluttaja haluaa helppoja ja ruokaisia välipaloja, joissa on entistä vähemmän sokeria.

Välipalat ovat tärkeä osa ruokarytmiä, sillä säännöllinen syöminen tuo vireyttä ja virtaa pitkin päivää. Kiireen yllättäessä välipala voi toimittaa myös väliin jäävän lounaan virkaa. Aina ei ole aikaa rauhoittua lautasmallin ääreen.

– Maailma on välipalaistunut ja luultavasti välipalaistuu yhä enemmän. Nyt toivotaan entistä ruokaisampia välipaloja, koska niillä korvataan myös aterioita. Kuluttajan arvostama välipala on helppo käyttää ja nauttia ja se kulkee ketterästi päivän touhuissa mukana, sanoo ravitsemusasiantuntija Teija Penttilä Valiolta.

Aiheellinen ja aiheeton sokerihuoli

Hyvässä välipalassa on kohtuudella ja sopivasti erilaisia ravintoaineita, muttei liikaa ja yksipuolisesti mitään. Siksi välipalan sokerikuormallakin on väliä. Suosituksen mukaan aikuisen päivän ruokavalinnoista saisi kertyä korkeintaan noin 40-50 grammaa lisättyä sokeria. Käytännössä se tarkoittaa 20 sokeripalaa. Epäsopivilla valinnoilla määrä voi tulla täyteen jo yhdellä välipalalla.

– Nyt halutaan tutkia tarkkaan tuotteiden sokeripitoisuuksia, sillä ihmisten ravitsemustietämys on kasvanut. Sokeri on samaan aikaan sekä aiheellinen että aiheeton huoli. Lisääntynyt terveysymmärrys on hyvä asia, mutta liialliseen sokerihysteriaan ei silti ole aihetta, sanoo johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta.

Vähän sokeria mutta reilusti makua

Valio on monien muiden elintarvikealan toimijoiden tapaan kiinnittänyt tuotteittensa sokeripitoisuuteen huomiota jo pidemmän aikaa. Uusi välipalatehdas Riihimäellä tarjoaa lisää mahdollisuuksia jatkaa määrätietoista työtä sokerin käytön vähentämiseksi Valion tuotteissa.

– Valio on patentoinut useita teknologisia menetelmiä, joilla tuotteiden sokeripitoisuutta voidaan laskea. Uudenlaiset prosessit ja laitteet mahdollistavat sokerin käytön vähentämisen. Meillä on tulevina vuosina uusia mahdollisuuksia hyödyntää tuotekehityksemme osaamista sekä Suomessa että kansainvälisesti, Penttilä kertoo.

Penttilä huomauttaa, että kaikilla kuluttajilla ei ole sokerin käytön vähentämisessä täysin yhdenmukaisia toiveita. Osa haluaa makeuttamattomia maitovalmisteita, joihin voi itse lisätä esimerkiksi marjoja tai hunajaa. Osa toivoo tuotteisiin tavallista sokeria, kunhan sitä on aikaisempaa vähemmän. Osa taas arvostaa tuotteita, joissa on sokerin sijaan keinotekoisia makeutusaineita.

– Yksi asia on kuitenkin yhteistä: hyvästä mausta ei halua tinkiä kukaan, Penttilä painottaa.

Pienikin vähennys edistää kansanterveyttä

Marleena Tanhuanpää muistuttaa, ettei sokerin vähentäminen elintarvikkeesta ole useinkaan aivan simppeli asia. Sokerilla on tuotteissa monta tehtävää.

– Se vaikuttaa makuun, väriin, rakenteeseen ja säilyvyyteen. Tuotekehitys ja uudet teknologiat tuovat uusia ratkaisuja siihen, miten sokerin roolia esimerkiksi rakenteen tuojina tuotteissa korvataan, hän sanoo.

Sokeri on yksi kahdeksasta sisältöalueesta, johon kesäkuussa lanseerattu Ravitsemussitoumus kannustaa elintarvikealan toimijoita tarttumaan. Kun tarjolla on laaja valikoima vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita, kuluttajien on entistä helpompi tehdä ravitsemussuositusten mukaisia valintoja.

– Sokeria voi lähteä vähentämään tuotteesta pienin askelin. Pienelläkin muutoksella on kansanterveydelle iso merkitys etenkin silloin, kun sokerikuormaa kevennetään suosituista volyymituotteista, Tanhuanpää korostaa.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen