Korkea kustannustaso vaatii elintarviketeollisuudelta sopeutumista uuteen aikaan

Elintarviketeollisuudella on ollut suuria haasteita kannattavuutensa kanssa tänä vuonna, eikä helpotusta hinta- ja kustannuspaineisiin ole näköpiirissä ensi vuonnakaan. Tuoreen talouskatsauksen mukaan ruokia ja juomia valmistavien yritysten kustannukset ovat nousseet kauttaaltaan keskimäärin 22 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Ruoka-alalle on tyypillistä, että kustannukset siirtyvät ketjussa hitaasti eteenpäin, mikä aiheuttaa kannattavuusvajetta elintarviketeollisuudelle ja alkutuotannolle. Teollisuus on maksanut aiempaa enemmän alkutuotannolta ostamistaan raaka-aineista viime kesästä saakka, mutta teollisuuden omat tuottajahinnat, joiden nousuksi arvioidaan tänä vuonna 16 prosenttia, ovat kehittyneet kustannusten nousua hitaammin.

Samaan aikaan ruuan kysyntä on vähentynyt ja ruuan tuonti Suomeen kasvanut uuteen ennätykseensä. Elintarvikeyritykset arvioivat näkymänsä ensi vuodelle heikommiksi kuin muu valmistava teollisuus.

– Korkea kustannustaso tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali, johon yritysten on sopeuduttava, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.

– Nyt on pidettävä huolta ruokaketjun kaikista toimijoista ja luotava myönteistä näkymää vuodelle 2023. Kustannusten äkillisissä nousuissa ketjun alkupään toimijoita auttaisi, että kaupan hinnanantojaksot olisivat lyhyempiä eli hinta määriteltäisiin lopulliseksi vasta valikoimajakson alkaessa. Sopimusten tekemistä ketjussa olisi kehitettävä ketterämmäksi markkinoiden ehdoilla, Ismail jatkaa.

Elintarviketeollisuus on investoinut vuonna 2022 poikkeuksellisen paljon, peräti 1,1 miljardia euroa. Investoinnit ovat kohdistuneet kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja kaasun korvaamiseen muilla energianlähteillä. Nyt investointikyvykkyys on heikentynyt merkittävästi.

– Käänne on huolestuttava. Jäsenkyselymme mukaan joka toinen elintarvikeyritys aikoo siirtää tuotannollisia investointejaan kasvaneiden kustannusten ja kannattavuuskriisin takia. Toisaalta yli puolet yrityksistä aikoo kuitenkin investoida vihreään siirtymään tai energiansäästötoimiin, Bate Ismail vertaa.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan kriisin yli selviämisessä on nyt paljon pelissä siinä, että päättäjät ymmärtävät ruoka-alan suuret kerrannaisvaikutukset yhteiskunnassamme.

– Emme tarvitse enää yhtäkään alan kustannuksia lisäävää päätöstä, jäykistävää sääntelyä tai kiristyviä veroja, joita elintarviketeollisuus maksaa jo nyt kokoaan enemmän, hän muistuttaa.

Ruoka-alaan sisältyy valtava kasvupotentiaali, joka toteutuessaan tarkoittaa muun muassa uusia työpaikkoja, innovaatioita, investointeja, vientiä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

– Ehdotamme yli hallituskausien ja hallinnollisten rajojen ulottuvaa ruoka-alan kasvuohjelmaa. Sitä voidaan alkaa laatia jo nyt ja se toimisi myös apuna ruokaketjun sisäisen vuoropuhelun vahvistamisessa, Käkelä sanoo.

Lue myös:

• Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, joulukuu 2022
• Tietografiikkaa elintarviketeollisuuden taloudellisesta tilanteesta (pdf)

Kuva: Mostphotos