Kesäkuun alussa toimintansa startannut elintarvikeketjun ”uusi” kauppatapalautakunta 2.0 pyrkii vilkkaaseen vuoropuheluun alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan sidosryhmien kanssa.
Lautakunnan puheenjohtaja, professori Kari Hoppu lupaa, että työskentelyssä kiinnitetään huomiota ennakointiin, nopeuteen ja joustavuuteen. Lautakuntaa on helppo lähestyä sähköpostilla, tarvittaessa jopa anonyymisti. Asiat käsitellään luottamuksellisesti.
Yritykset uskovat itsesääntelyyn
Vapaaehtoispohjalta kootut, alansa asiantuntijoista koostuvat lautakunnat ovat yksi käytännön sovellus itsesääntelystä.
Yritykset suosivat lainsäädäntöä täydentävää itsesääntelyä sen nopeuden, joustavuuden sekä asiantuntijuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Erimielisyydet on helpompi sopia ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä.
Vahvaa motivaatiota uuden lautakunnan työlle antaa tutkimustulos, jonka mukaan peräti 60–70 prosenttia elintarvikeketjun toimijoista katsoo, että sopimuskäytäntöjä on mahdollista kehittää vapaaehtoisin toimin.
Itsesääntely ja kilpailuoikeus täydentävät toisiaan
Kilpailulainsäädännön tehtävänä on ylläpitää toimivia markkinoita, ei suojella yksittäisiä yrityksiä. Lainsäädäntö ei tarjoa suoraan suojaa yksittäisten yritysten kokemia epäreiluja kauppatapoja vastaan.
– Parhaimmillaan itsesääntely ja kilpailulainsäädäntö täydentävät toisiaan ja tukevat osaltaan kilpailukykyisen markkinaympäristön kehitystä, asianajaja, Tampereen yliopiston kilpailuoikeuden ja -politiikan dosentti Mika Oinonen sanoo.
Itsesääntelyyn on olemassa monenlaisia järjestelmiä. Kokemuksen perusteella on havaittu, että tietyt piirteet yhdistävät onnistuneita järjestelmiä. Niitä ovat esimerkiksi riittävä sitoutuminen, anonymiteetin takaaminen, nopeus ja luotettavuus.
– Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnassa on huomioitu useita tällaisia tekijöitä ja onnistumisen mahdollisuudet ovat sinänsä olemassa, Oinonen arvioi.
Suosituksia etupainotteisesti
Keskuskauppakamarin yhteydessä on toiminut jo vuodesta 2014 EU-linjausten mukainen elintarvikeketjun kauppatapalautakunta, jossa määriteltiin hyvän kauppatavan periaatteet ja riidanratkaisumalli.
Käytännössä tämä ”lautakunta 1.0” ei saanut ilmaa siipiensä alle, sillä yritykset kokivat lähestymiskynnyksen liian korkeaksi: oli pakko rekisteröityä, jos halusi tuoda valitusasiansa käsiteltäväksi. Sopimussuhteita hiertäneet asiat eivät koskaan päätyneet lautakuntaan asti.
Nyt elinkeinonharjoittaja, joka katsoo sopimuskumppaninsa rikkoneen hyvän kauppatavan periaatteita, voi pyytää lautakunnalta maksutta asiasta lausunnon. Enää ei puhuta riidanratkaisusta, vaan lausuntopyynnöstä. Myöskään rekisteröitymistä ei vaadita.
Jo tänä vuonna lautakunta aikoo ottaa aktiivisesti ja etupainotteisesti kantaa hyviin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin sekä antaa tarvittaessa suosituksia. Tarkoituksena on myös perehtyä alan sopimusehtoihin ja selvittää koulutustarpeita.
Tällä hetkellä on vireillä yksi lausuntopyyntö, johon lautakunta ottaa kantaa loppukesästä.
Miten yhteyttä lautakuntaan?
Kuka tahansa elinkeinonharjoittaja voi ottaa lautakuntaan yhteyttä vapaamuotoisesti ja halutessaan nimettömästi. Kerro havaitsemastasi epäkohdasta kauppatavoissa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ekka@chamber.fi
Lue lisää:
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset