Kasvunäkymien heikkous luo varjon budjettiriiheen 

Maan hallitus ja hallituspuolueet valmistautuvat syyskuun alun budjettiriiheen. Valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotus luo pohjan neuvotteluihin hallituspuolueiden välillä.

Ruoka-alan kasvua jarruttavat VM:n budjettiehdotukseen vuodelle 2025 sisältyvät ruokiin ja juomiin kohdistuvat pistemäiset veronkorotukset. Vaarana on, että veronkorotusten vuoksi hävitään alan miljardiluokan investoinnit ja voitetaan vain vähän valtiontalouden verotuotoissa.

Kolme pettymystä

Budjettiriihen valmistautuvalla hallituksella on takanaan kolme pettymystä, jotka ovat vieneet pohjaa hallitusohjelman taloussuunnitelmilta. Sote-säästöt, työllisyys ja kasvu eivät ole kehittyneet toivotun mukaisesti, minkä vuoksi valtio velkaantuu ensi vuonna arviolta 12 miljardilla eurolla.

Keskeinen pettymys on ollut talouskasvun aneemisuus. Euroopan keskuspankin korkoase on iskenyt erityisesti Suomen talouteen. Rakennusinvestointien romahdus ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen ovat vieneet hapen taloudesta.

Suomen talouden pysähtyneisyyttä selittävät suhdanteiden lisäksi rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen, vuosia jatkunut ali-investoiminen uuteen tuotannolliseen tai aineettomaan pääomaan sekä geotaloudelliset muutokset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on korostanut, että budjettiriihessä on kysymys hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä päätettyjen lisäsopeutus- ja kasvutoimien täytäntöönpanosta. Uusia säästötoimia tai toimia talouskasvun vahvistamiseen ei ole ilmoitettu.

Talous jatkaa talviunillaan

Suomen talous on kesästä huolimatta jatkanut talviuntaan, vaikka pieniä heräämisen merkkejä on saatu silloin tällöin.

Tilastokeskuksen tuoreen pikaestimaatin mukaan tuotanto supistui heinäkuussa. Tärkeimmissä vientimaissamme talouden kehitys on ollut odotettua vaimeampaa. Kotimaasta investointiuutisia ei ole juuri kuultu ja työttömyys on jatkanut kasvuaan. Työttömyys laskee perinteisesti hitaammin kuin se on noussut, vaikka talouden kehitys kääntyisi.

Talouden kuva olisi voinut puoltaa joko hallituksen tekemien ratkaisujen uudelleenarviointia tai uusien toimien valmistelun käynnistämistä.

Hallitus keskittyy nyt korostetun paljon julkisen talouden tilaan, vaikka kansantalouden tilalla on suuri merkitys Suomen velkakestävyydelle. Lähiviikot näyttävät, löytyykö hallitukselta reagointikykyä kasvupolitiikassaan.

Veroremontti pohdintaan?

VM arvioi elokuussa, että talous virkoaa taantumasta vähitellen ja pohjakosketus olisi jo nähty.

Maan hallitus on saanut nyt käyttöönsä uuden kansantalouden ennusteen, joka kertoo, hellittääkö talouskurimus ja riittävätkö jo tehdyt sopeutustoimet pitämään julkisen talouden alijäämän EU:n sallimissa rajoissa.

Jos kasvu ei lähde liikkeelle, Suomi on jatkuvassa lisäleikkausten näivettävässä kierteessä.

Hallitus pyrki reagoimaan tilanteeseen kehysriihen kasvupaketilla, jonka toimet ovat vielä valmistelussa. Esimerkiksi isoja teollisia investointeja vihreään siirtymään pyritään houkuttelemaan Suomeen määräaikaisella veroporkkanalla.

Hallituspuolueista Kokoomus ja RKP ovat ulostuloissaan pitäneet korostetusti esillä talouskasvun vahvistamista. Pääministeri Petteri Orpo kertoi kutsuvansa koolle kansalaisyhteiskunnan toimijoita keskustelemaan kasvun liikkeelle saamisesta. Hän väläytti isoja veropuolen ratkaisuja ja arvioi lisää päätöksiä kasvutoimista tehtävän viimeistään hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025.

RKP on tuonut juuri esiin omat kasvukeinonsa, joissa korostuivat työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja erilaiset veroratkaisut. Puolue haluaisi esimerkiksi helpottaa sukupolvenvaihdoksia ja verottaa niitä yrityksiä kevyemmin, jotka sijoittavat voittonsa takaisin toimintaansa.

On mielenkiintoista nähdä, alkaako tästä talouspolitiikan kulisseissa keskustelu laajemman ja pysyvän veroremontin tarpeesta investointien houkutteluun.

Yhteisöveron lasku ja yhteisöveron hyvitysjärjestelmän käyttöönotto vauhdittivat Suomen nousua 1990-luvun lamasta. Olisiko nyt tarve vastaavalle isolle liikkeelle, joka loisi uskoa Suomen kasvumahdollisuuksiin? Negatiiviset kasvuodotukset alkavat helposti toteuttaa itseään yritysten ja kotitalouksien toiminnassa.

Luovutaan elintarvikealaan osuvista veronkotuksista

Hallituksen tähänastiset veroratkaisut ovat syöneet kasvun eväitä elintarviketeollisuudelta.

Makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotus sekä virvoitusjuomaveron korotus vievät enemmän investointeja ja työpaikkoja Suomesta kuin tuovat valtion kassaan lisää verotuloja, kuten Elintarviketeollisuusliiton jäsenkysely kertoo.

Kasvutoimet pitäisi aloittaa syyskuun budjettiriihessä luopumalla näistä veronkorotuksista, jotka heikentävät elintarvealan toimintaympäristön ennustettavuutta.

Monen toistelema mantra haittaverojen korottamisesta työn verotuksen keventämisen nimissä tarkoittaa elintarvikealalla käytännössä vain työnteon haittaamista ja arvonluonnin verottamista.

Jatkossa soisi hallituksen verolinjan muuttuvan sellaiseksi, että kaikille elintarvikeyrityksille tarjottaisiin veroporkkanaa kepin sijaan tuotannon kehittämiseen.

Verotuksen ennakoitavuutta loisi tiekartan laatiminen yrityksiin kohdistuvasta verotuksesta. Siinä luotaisiin suuntaviivat lähivuosien veropoliittisille ratkaisuille. Tavoitteena työssä olisi kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen.

Rakenneuudistusten hyödyt näkyvät viiveellä

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen kesällä 2023 moni arvioi, että rakenteellisten uudistusten vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla odotuksia pienemmät. Nämä riskit ovat nyt realisoituneet sekä sote-säästöissä että työllisyystoimissa ja synnyttävät harmaita hiuksia budjetin valmistelijoille.

Hyvinvointialueiden toiminnan tehostamiseen ladatut odotukset ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi. Sote-menojen kasvu on odotuksiakin nopeampaa. Sellaista hopealuotia ei ole vielä löytynyt, jolla voitaisiin vakauttaa hyvinvointialueiden taloutta nopealla aikataululla.

Kustannuksia kasvattavat erityisesti palkkaratkaisut sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu. Niiden vuoksi hallitus voi joutua etsimään sote-menojen kattamiseen resursseja budjetin sisältä joko nyt tai ensi keväänä.

Sinällään tarpeelliset työn tarjontaa ja työn tekemisen kannusteita parantavat uudistukset eivät lyhyellä aikavälillä vahvista julkista taloutta siinä määrin kuin hallitus odottaa. Työmarkkinoilla kehitys on ollut mollivoittoista talouden heikon kehityksen vuoksi.

Uudistusten positiiviset vaikutukset siirtyvät eteenpäin, koska työvoiman kysyntä ei ole ollut viime aikoina vahvaa. Tämän vuoksi uusien työpaikkojen syntyä edistävät ja työllistämiskynnystä alentavat uudistukset on tärkeää viedä maaliin asti.

Maan hallitus käsittelee vuoden 2025 talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4.9.2024. Esitys annetaan eduskunnalle 23.9., ja valtion talousarvio hyväksytään Eduskunnassa joulukuussa.