Tammikuussa julkaistun elintarvikeketjun kilpailukykytutkimuksen mukaan suomalaisen elintarvikeketjun tärkein kasvukilpailukyvyn lähde on brändituotteiden viennin lisääminen. Brändituotteilla luodaan suomalaiselle elintarvikealalle lisäarvoa, ja niitä syntyy korkean osaamisen, tarkkaan harkitun strategian ja taloudellisten panostusten tuloksena.
Maistuvien brändituotteiden viennin kasvattamiseen tarvitaan koko suomalaisen elintarvikealan panosta. Yhteistyöllä ja avoimuudella vauhditetaan innovaatioiden syntymistä.
Brändituotteiden kehittäminen ja myyminen on ruokia ja juomia valmistavien yritysten tehtävä. Tuotteiden saaminen onnistuneesti kansainvälisille markkinoille edellyttää vientikasvua tukevaa sääntelyä, viranomaisyhteistyötä, koulutusta ja osaamista sekä ennen kaikkea pitkälle kantavia poliittisia päätöksiä.
Koosta ja sektorista riippuen elintarvikevalmistajilla on erilaiset lähtökohdat kansainvälistymiselle. Tämän vuoksi myös yritysten tarpeet esimerkiksi viranomaispalveluille vaihtelevat. Ilman toimivaa ja kestävää vientilupajärjestelmää lihaa ja maitoa jalostavien yritysten vienti uusille markkinoille jää lähtökuoppiin. Vilja- tai juomasektori ei tarvitse vientilupia, mutta näiden alojen toimijoille Food from Finland -vientiohjelma on ollut kultaakin kalliimpi apu. Kauaskantoista kasvukilpailukykyä on rakennettava säännöksillä, jotka takaavat riittävät resurssit ja asiantuntemuksen myös viranomaispuolelle. Elintarvikevientiä kasvattaville yrityksille neljän vuoden hallituskausi on silmänräpäys.
Ruokapolitiikkaa linjataan keväällä eduskunnassa. Tällä viikolla eduskuntakäsittelyyn lähtevän valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon valmistelussa hyödynnettiin kilpailukykytutkimuksen tuloksia sekä kuultiin mittavasti elintarvikeketjun sidosryhmiä. Virkamieskunnan aiempaa avoimempaa valmistelua arvostetaan ETL:ssa. Viranomaiset tekevät hyvää työtä myös vientiponnisteluiden eteen.
Kilpailukykytutkimus on erittäin tarpeellinen ja hyvin tehty tutkimus, joka antoi uutta tietoa monelle eri taholle. Elintarvikeketjun taloudellista tilaa ja kilpailukyvyn kehittymistä olisi perusteltua seurata säännöllisesti virkamiesten ja alan yhteistyönä. Hyvä taho olisi maa- ja metsätalousministeriön koordinoima ruokapoliittinen neuvottelukunta. Nyt sen alaisuudessa toimii ravitsemukseen, elintarvikelainsäädäntöön ja viestintään erikoistuneita alaryhmiä. Jokohan olisi aika perustaa kilpailukykyyn keskittyvä jaosto?
Toivon, että selonteon ja kilpailukykytutkimuksen hyvät aihiot muuntuvat pian käytännöiksi, ettei tärkein kilpailijamaamme Ruotsi saa liikaa etumatkaa. Siellä on nimittäin jo ryhdytty sanoista tekoihin. Länsinaapurin hallitus antoi tammikuussa parlamentille esityksen ruokastrategiasta, jonka yhtenä tavoitteena on, kuinka ollakaan, elintarvikeviennin kasvattaminen. Maaottelun ainekset ovat kasassa, onko Suomen joukkueen huoltotiimi valmiina?
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset