Artikkeli

Kasvua kannattaa hakea sieltä, missä vipuvaikutus on suuri

Julkaistu:

Huolehtimalla elintarvikealan yritysten suotuisista kasvuolosuhteista syntyy työtä, hyvinvointia ja kasvua eri puolille Suomea, toteavat yhteisessä kirjoituksessaan Elintarviketeollisuusliiton johtaja Anne Somer ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Elintarviketeollisuus pystyy antamaan vahvan panoksen Suomen kasvuun. Alan vipuvaikutus työllisyydessä on teollisuudenaloista suurin: yksi työpaikka elintarvikealalla synnyttää peräti yli kolme muuta työpaikkaa yhteiskuntaamme. Jo nyt joka kymmenes veroeuro kerätään ruoan ympäriltä.

Koko ruoka-ala työllistää 320 000 henkeä eli joka kahdeksannen työllisen maalta kaupunkiin.

Huolehtimalla elintarvikealan yritysten suotuisista kasvuolosuhteista syntyy työtä, hyvinvointia ja kasvua eri puolille Suomea.

Elintarvikealan työnantajat ja työntekijät käynnistivät keväällä yhteisen vuoropuhelun, jolla ennakoidaan alalla tehtävän työn muutosta pitkällä aikavälillä. Tulevaisuutta hahmottamalla on mahdollista parantaa osaajien saatavuutta ja alan vetovoimaa sekä rakentaa kestävää kasvua ja menestystä.

Tulevaisuustyössä on korostunut etenkin teknologiakehitys, joka luo mahdollisuuksia alan ja koko Suomen kasvulle. Työ elintarvikealalla on merkityksellistä myös ruokaturvan ja huoltovarmuuden korostuessa ajassamme yhä enemmän.

Suomalaiset ruoka- ja juomayritykset kohtaavat kiristyvää kilpailua kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Myös kuluttajien tarpeet kehittyvät ja odotukset vastuullisuudesta kasvavat, mikä vaatii yrityksiä uudistumaan ja kehittämään osaamistaan.

Nousun virittämiseksi elintarviketeollisuus odottaa päättäjiltä ennakoitavaa ja kasvuun kannustavaa sääntelyä. Liian yksityiskohtainen sääntely vie usein ojasta allikkoon, kuten ajankohtainen pakkaus- ja pakkausjäteasetus osoittaa. Sen seurauksena juoma-alan yrityksiä uhkaavat satojen miljoonien turhat investoinnit kierrätettäviin pulloihin.

Toinen varoittava esimerkki ovat hallituksen aikeet korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa. Ne ovat jo jäädyttäneet alan investointeja, joilla olisi tavoiteltu juuri kasvua ja vientiä.

Kasvu ja uudistuminen edellyttävät osaajia ja osaamista. Työvoimavaltaisen elintarvikealan yritykset tarvitsevat jatkuvasti uusia osaajia nuorten joukosta ja alaa vaihtavista, mutta myös kansainvälisiä osaajia ulkomailta.

Osaajien saamiseksi elintarvikealalla on huolehdittava, että alan työpaikat ovat veto- ja pitovoimaisia. Yhteiskunnan tulee varmistaa, että kaikkialla Suomessa on tarjolla riittävästi elintarvikealan koulutuspaikkoja ja että Suomeen muuttavat integroituvat maahamme.

Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen eivät saa heikentää mahdollisuuksia alan vaihtamiseen, jotta uusien osaajien saatavuus voidaan turvata myös elintarvikealan yrityksiin.

Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Ruoka-alan kestävä kasvu edistää kestävää tuotantoa.

Yhteiskirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.11.2024

Jaa artikkeli

Ajankohtaiset aiheet tarjottimella

Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset