Kansalaiskysely: Suomalaiset toivovat kouluruokaan riittävästi määrärahoja

Maksuton kouluruoka on ollut yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki jo vuosikymmenten ajan. Tänä vuonna kouluruokaa nauttii päivittäin noin 900 000 lasta ja nuorta.

Maa- ja metsätalousministeriön esittelemä Kouluruuan kehittämisohjelma nostaa laajasti esille kehittämistarpeet ottaen laajasti huomioon kouluruokailun ulottuvuuden niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin ympäristön kannalta. Ohjelma vie eteenpäin suomalaista kouluruokailua, mutta ohjelmalla on myös muita tärkeitä vaikutuksia.

Aika ajoin otsikoihin nousee kritiikkiä kouluruuan laadusta ja maistuvuudesta, puolustuspuheenvuoroja näkee harvemmin. Elintarviketeollisuusliiton tilaaman kansalaiskyselyn tulosten perusteella suomalaiset ovat kuitenkin tyytyväisempiä kouluruokailuun kuin otsikoista voisi päätellä.

– Kyselyn perusteella 62 prosenttia kansalaisista pitää suomalaista kouluruokaa laadukkaana ja ravitsevana, johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo.

Mielipiteissä ei ole merkittäviä eroja naisten ja miesten välillä. Vastaajan ikä vaikutti näkemykseen jonkin verran: 35–54-vuotiaat suhtautuivat kouluruoan laatuun ja ravitsevuuteen hieman muita ikäluokkia kriittisemmin. Asuinpaikan mukaan tarkasteltuna erityisesti pienissä kunnissa oltiin tyytyväisiä kouluruuan laatuun. Vastaajat olivat hyvin yksimielisiä kouluruuan laadusta puoluetaustasta riippumatta.

Ruuan hinnan nousu otettava huomioon määrärahoissa

Kouluruuan kehittämisohjelman tavoitteet eli kouluruuan arvostuksen ja ruokailuun osallistumisen lisääminen sekä kouluruokailuun liittyvien käytäntöjen kehittäminen ovat erittäin tärkeitä koululaisten hyvinvoinnille. Ohjelman myönteiset vaikutukset ulottuvat myös kotimaiseen ruokaketjuun.

– Esimerkiksi tavoitteet nostaa kouluruuan kotimaisuuden sekä luomun ja lähiruuan osuutta vaikuttavat laajasti suomalaisten tuottajien ja toimijoiden menestymiseen sekä varmistavat myös ruokaturvaa, Tanhuanpää sanoo.

Kouluruokailulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että kunnat ja opetuksen järjestäjät varaavat riittävät määrärahat ravitsemussuositusten mukaisten ja vastuullisista raaka-aineista valmistettujen aterioiden tarjoamiseen.

Oppilaskohtaisen kouluruuan keskihinta Suomessa on 2,80 euroa päivässä. Ruoan hinta on noussut etenkin viimeisen puolen vuoden aikana historiallisen jyrkästi. Uhkana on, että kunnat joutuvat tinkimään ruuan laadusta, jos kouluruuan määrärahoja ei koroteta.

– Jos määrärahoja ei nosteta, on selvää, että halutun ravitsemuksellisen ja laadullisen tason saavuttaminen on monille kunnille vaikeaa. Se lisää myös painetta nostaa tuontiruuan osuutta kouluruokailussa, Tanhuanpää arvioi.

Myös kansalaiset arvioivat, ettei kouluruokaan käytetä riittävästi rahaa. Tätä mieltä oli 36 prosenttia vastaajista. Tulokset osoittavat myös, että kouluruuan hinnan arviointi oli vastaajille vaikeaa. Eikä nykyisten kriteerien mukaisen kouluruuan arviointi esimerkiksi vuosien takaisiin kokemuksiin ole välttämättä edes järkevää.

Lisää ravitsemusohjausta ja ruokailoa

Ruokakasvatus on tärkeä osa kouluruokailua. Se auttaa nuoria ymmärtämään ruuan eri merkityksiä, ruuantuotantoa ja sen vaikutuksia. Koululla on myös iso merkitys kasvavien lasten ja nuorten terveellisiin ja ravitseviin valintoihin kasvattamisessa.

– Selvityksemme perusteella 54 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että kouluissa tarvitaan enemmän ravitsemusohjausta esimerkiksi lisäämällä kotitalouden tuntimäärää tai kouluterveydenhuollon resursseja, Tanhuanpää kertoo.

Naiset näkivät hieman miehiä enemmän tarvetta ravitsemusohjauksen lisäämiselle. Erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pitivät ruokakasvatuksen lisäämistä tärkeänä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ravitsemusohjauksen lisäämistä kannatettiin hieman enemmän kuin pääkaupungissa.

Ravitsemuksen lisäksi kouluruokailulla on laaja sosiaalinen merkitys yhteiskunnassa niin yhdessäolon kuin tasa-arvon näkökulmasta. Ruuan rooli ja ruokaympäristö ovat muuttuneet vahvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja osa julkisuuteen nousevasta ruokakeskustelusta voi herättää nuorissa myös epätietoisuutta, jopa ahdistusta.

– On tärkeää huomioida ihmisten erilaiset tarpeet ja jättää tilaa myös ruokailolle. Ruokailon aineksia ovat yhteiset ruokahetket, maistuva ruoka ja se, että ruokaa voi syödä tuntematta syyllisyyttä. Näitä koulujen ruokakasvatuksella voitaisiin vahvistaa, Tanhuanpää muistuttaa.

ETL:n selvitys kouluruuasta toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin marraskuussa 2022.

Katso kansalaiskyselyn tarkemmat tulokset tästä (pdf)