Maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomio vahvemmin kansantalouden ja yritysten kykyyn kasvaa, ETL:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus kirjoittaa.
Tulevan hyvinvointimme ratkaisee talouden kolmoisvajeen korjaaminen. Umpeen kuromista odottavat niin kasvuvaje, vaihtotaseen vaje kuin julkisen talouden vaje. Tuottavuuden vahvistaminen on keskeinen avain näihin.
Korkean tuottavuuden yritysten vähäisyys sekä aineettomien sekä aineellisten investointien puute Suomessa verrokkimaihin nähden selittävät sitä, miksi olemme jääneet muista maista jälkeen kasvussa.
Investointien esteitä pois
Hallituksen elinkeinopolitiikassa korostuu kilpailun lisääminen esimerkiksi oven avaamisessa viineille vähittäiskauppaan ja rahapelifirmoille. Näiden reformien vaikutukset tuottavuuteen jäänevät heikoiksi.
Hallituksen pitäisi kuitenkin jatkaa työtä investointien esteiden vähentämiseksi purkamalla EU-vaatimukset ylittävää lupasääntelyä sekä välttää tekemästä uutta epävarmuutta ja tuottamatonta työtä lisäävää sääntelyä.
Elintarvikkeiden erilaiset pisteverot, kuten makeisten ja suklaan korotettu arvonlisävero, ovat esimerkkejä tällaisista.
Toinen hallituksen elinkeinopolitiikan prioriteetti on parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen bruttokansantuoteosuuden lisääminen, mikä luo tiukat kriteerit tavoitteen mittaamiseen.
T&k-investoinnit ovat ensi sijassa investointeja ihmisiin. Ulkomaisten t&k-osaajien houkuttelemiseksi Suomeen avainhenkilöverotusta pitäisi uudistaa kilpailukykyisemmäksi.
Uutta luovan tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi tuottavuutta yrityksissä vahvistaisi olemassa olevan tiedon ja teknologian hyödyntäminen. Kasvavasta tukipotista pitäisi suunnata siten osa yritysten matalamman kynnyksen innovaatiotoiminnan tukemiseen.
Kasvurahoitus kuntoon
Kolmanneksi tarvitaan vahvempia toimia yritysten kasvun rahoittamiseen, sillä rahoitusmarkkinoiden kireys iskee erityisesti Suomeen. Uusia yrityslainoja nostetaan nyt ennätysvähän.
Teollisuussijoituksen vahvistamisen lisäksi tarvitaan enemmän kotimaista, yksityistä pääomaa kasvattamaan kasvurahastojen kokoa, jotta myöhemmän vaiheen kasvurahoitusta voi saada kotimaasta.
Yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten pitäisi säätää verovapaaksi pikimmiten.
EU:n tuore bioteknologiatiedonanto tunnistaa ruoka-alan uusien innovaatioiden potentiaalin kestävän kasvun näkökulmasta. Alan kestävän kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisrahoitusohjelma Euroopan investointipankin kanssa.
Kasvuhakuiset ja korkean tuottavuuden yritykset synnyttävät suurimman osan uusista työpaikoista. Näiden yritysten menestyminen ratkaisee sen, kurjistuuko vai kukoistaako Suomi. Maan hallituksen olisi kiinnitettävä huomio vahvemmin kansantalouden ja yritysten kykyyn kasvaa julkisen talouden vahvistamisen ohella.
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Kauppalehdessä 30.7.2024
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset