Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan taantuma, kotitalouksien ahdinko ja kuluttajien muuttunut ostokäyttäytyminen haastavat kotimaista ruoka-alaa.
Elintarviketeollisuuden tuotanto on ollut yhtäjaksoisesti laskussa kohta kahden vuoden ajan. Elintarviketeollisuuden tuotantopanosten, eli esimerkiksi raaka-aineiden, energian, logistiikan ja pakkausmateriaalien, kustannukset ovat nyt yli 30 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019. Kustannusten ei ennusteta palautuvan takaisin aikaisemmalle tasolleen lähitulevaisuudessa.
Elintarviketeollisuuden liikevaihdon arvioidaan kasvavan 13,9 miljardiin euroon vuonna 2023 eli kuusi prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuonna 2022. Vuoteen 2019 verrattuna alan liikevaihto on kasvanut 22 prosenttia. Tämä kasvu on tullut hintojen nousun kautta.
Ruoan verotuksen kiristys olisi isku kotimaiselle tuotannolle
Joulu on elintarviketeollisuuden tärkein sesonki. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lokakuussa julkistaman suhdannetiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden näkymät loppuvuoteen olivat paremmat kuin alkusyksystä.
Ensi vuoden osalta kulutuskysynnän kehittyminen on edelleen kysymysmerkki. Korkotason lasku lisännee kotimaista kysyntää, mutta talouskasvun pysähtyminen aiheuttanee työttömyyttä, joka puolestaan vähentää kotimaista kysyntää. Elintarvikeviennin tärkeimpien kohdemaiden kysyntäkään tuskin piristyy ensi vuonna.
– Ruoan arvonlisäveron korotus on nostettu yhdeksi keinoksi valtion velkaantumisen vähentämiseen. Ruoan hinnasta jo nyt noin 45 prosenttia on erilaisia veroja. Ruokaverojen nosto heikentäisi kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä kilpailussa tuontiruoan kanssa, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.
Sään ääri-ilmiöt näkyvät jo kuluttajan kukkarossa
Talouskatsauksen erityisteema on sään ääri-ilmiöiden vaikutus elintarviketuotantoon. Ilmastonmuutos aiheuttaa elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tarjontaan uusia riskejä, jotka vaikuttavat alan kustannustasoon ja voivat merkitä jopa saatavuusongelmia. Esimerkiksi kuluneena syksynä kauppojen hyllyllä on ollut pulaa appelsiinimehusta.
Viime kesänä käynnistynyt El Niño lisää sään ääri-ilmiöitä ja aiheuttaa odottamattomia tilanteita vuonna 2024. Vaikutukset ylettyvät jopa vuoteen 2025 asti. Voimakkaat muutokset raaka-aineiden tarjonnassa voivat vahvistaa myös protektionismia, mikä vähentäisi globaalia raaka-ainetarjontaa entisestään
– El Niñon kestosta ja voimakkuudesta riippuen sen vaikutukset voivat ulottua jopa suomalaisten asuntovelallisten lainojen korkoihin, jos tarjontashokki pitää yllä palkkainflaatiokierrettä, jonka torjuminen puolestaan on Euroopan keskuspankin tehtävä, Ismail arvioi.
El Niñon vaikutukset iskevät pienellä viiveellä ruokaketjuun. Sääilmiön historiassa sen vaikutukset ovat kestäneet 24 kuukautta ja olleet voimakkaammillaan 16 kuukauden kuluttua sen alkamisesta. Jos sama toistuu tällä kertaa, El Niñon merkittävimmät hintavaikutukset näkyvät vuodenvaihteessa 2024–2025. Euroopan keskuspankin mukaan voimakas El Niño nostaisi elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja jopa yhdeksän prosenttia.
Lue myös:
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus, joulukuu 2023 (pdf)
Tietografiikka (pdf)
Kuva: Mostphotos
Lisätietoa
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset