Itsesääntely etenee: uudet kauppatavat ja riidanratkaisumalli voimaan maaliskuussa

Elintarvikeketjun hyviä kauppatapoja edistävä uusi toimintamalli tulee voimaan maaliskuun puolivälissä 2017. Jos sopimussuhteisiin tulee ongelmia, itsesääntely on nopea ja joustava tapa ratkaista niitä.

Jo vuodesta 2014 Keskuskauppakamarissa on ollut EU-linjausten mukainen Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta, jossa on määritelty hyvän kauppatavan periaatteet ja riidanratkaisumalli. Tämä malli ei kuitenkaan toiminut käytännössä, sillä yritys saattoi tuoda valitusasiansa käsittelyyn vain rekisteröitymällä jäseneksi. Kynnys tähän oli liian korkea, joten sopimussuhteita hiertävät asiat eivät tulleet lautakuntaan asti.

”Nyt etenemme avoimuudella ja proaktiivisuudella kohti parempia kauppatapoja. Uudessa mallissa kuka tahansa elintarvikevalmistaja, kauppias tai maataloustuottaja voi rekisteröitymättä tehdä lautakuntaan kauppatapaperiaatteita koskevan lausuntopyynnön ja saada ratkaisun. Tämän voi tehdä myös anonyymisti, mikä on monille tärkeä asia. Anonymiteetti edellyttää kahta tai useampaa lausunnonpyytäjää”, sanoo kaupallisesta edunvalvonnasta vastaava johtaja Heli Tammivuori ETL:stä.

Kirjallinen sopimus, jos toinen osapuoli haluaa

Samalla osapuolet uudistivat elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteita. Tärkeä muutos on se, että nyt sopimus pitää tehdä kirjallisena, jos toinen osapuoli niin haluaa. Osapuolet voivat yhä sopia joustavasti myös suullisesti vaikkapa pienistä toimituksista.

”Sääntöjä sovelletaan myös digitaaliseen kaupankäyntiin, esimerkiksi kaupan järjestämiin huutokauppoihin”, Tammivuori kertoo.

Tammivuoren mukaan tapausten avulla kauppatapalautakunnasta saadaan elintarvikeketjun sopimussuhteita edistävää tietoa. Taloudellisia sanktioita lautakunta ei voi käyttää, mutta ratkaisu voidaan tietyin edellytyksin julkistaa, mikä vaarantaa yrityksen maineen.

Kauppatapalautakunta voi tuottaa myös eri sopimussuhteisiin sopivia mallisopimuksia, josta näkee, millaisia asioita ja muotoiluja on syytä ottaa mukaan. Mallipohjan avulla pienempikin yritys voi parantaa sopimusten tarkkuutta, vaikka juristia ei olisi varaa palkata.

Erimielisyydet ratkaistaan lähes aina neuvottelemalla

Elintarvikeketjussa on hyvin erityyppisiä sopimussuhteita. Myös osapuolten voimasuhteet ja toimintaympäristöt vaihtelevat.

”Tästä huolimatta käsityksemme on, että sopimussuhteet ovat varsin hyvällä tasolla. Ongelmat pyritään ratkaisemaan lähes aina sopimalla ja joskus myös hintahyvitys johtaa tulokseen. Kauppatapalautakunta tarjoaa yrityksille erilaisia keinoja sopimussuhteiden ja luottamuksen kohentamiseen”, Tammivuori sanoo.

Neuvotteluja itsesääntelystä on käyty pari vuotta

Uusi itsesääntelyyn perustuva malli syntyi lopulta alkuvuonna ETL:n ja Päivittäistavarakaupan (PTY) neuvottelujen tuloksena. Se tulee voimaan maaliskuun puolivälissä 2017, kun Keskuskauppakamarin hallitus on hyväksynyt sen.

Neuvotteluja on käyty vuodesta 2015, ja myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on ollut mukana viime vuoden joulukuuhun saakka. ETL ja PTY pitävät yhä ovea auki, mikäli MTK haluaa osallistua itsesääntelyn kehittämiseen. Viljelijät voivat joka tapauksessa halutessaan käyttää uutta riidanratkaisumallia.

Myös hallitusohjelmassa tavoitellaan uusia keinoja, jotka parantaisivat maataloustuotannon kannattavuutta ja tuottajien asemaa sopimusneuvotteluissa. Painetta tähän suuntaan tulee myös EU-tasolta. Virallisesti Suomi pitää itsesääntelyllisiä keinoja lainsäädäntöä parempana.

Reilu elintarvikeketju on myös kuluttajan etu

”Elintarviketeollisuus ja kauppa uskovat itsesääntelyyn, koska tämän avulla on paremmat mahdollisuudet pureutua elintarvikeketjun sopimussuhteiden erityiskysymyksiin. Lainsäädäntö pistäisi kaiken halki, poikki ja pinoon, eikä sen avulla saataisi välttämättä kenenkään kannalta hyvää ratkaisua. Itsesääntely on nopeampi tapa hakea ratkaisuja”, Tammivuori toteaa.

Elintarvikeketjun sopimussuhteiden paraneminen on hyvä uutinen myös kuluttajalle. Tammivuoren mukaan on ilman muuta kuluttajan etu, että kauppatavat ovat entistä reilumpia. Luottamuksen puute ketjussa lisää riskejä, jotka usein hinnoitellaan mukaan tuotteisiin.

Parempi neuvottelukulttuuri näkyy kuluttajalle myös siten, että tuttuja ruokia ja juomia on varmemmin saatavilla. Samoin hyvät kauppatavat edistävät elintarvikealan kehitystä, esimerkiksi uusien tuotteiden tuloa markkinoille.