Ihmiset, innovaatiot ja investoinnit vetävät Suomen kasvun tielle 

Suomea on kohdannut talouden takatalvi, ja kasvumme on sutinut paikallaan jo kauan. Ruoka-ala haluaa olla vetämässä Suomea kestävän kasvun tielle ja antaa vahvan panoksensa takatalven selättämiseen.

Se kuitenkin edellyttää, että maan hallitus linjaa huhtikuun puoliväliriihessä uusista toimista, jotka vahvistavat huoltovarmuutta sekä ruoka-alan kykyä investoida ja työllistää. Elintarviketeollisuus on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, joiden toimivuuteen voimme itse vaikuttaa.

Investoidakseen yritykset tarvitsevat myös varmuuden osaajien saatavuudesta nyt ja tulevaisuudessa.

Ruoka-alan kasvussa on kyse sekä eläin- että kasviperäisen tuotannon mahdollisuuksien hyödyntämisestä, tuotannon arvon nostamisesta, uusista tavoista tuottaa ruokaa sekä alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen muuttamisesta esimerkiksi lannoitteiksi ja biokaasuksi.

– Jotta suomalaisilla olisi ruokaa ja työtä näinä epävarmoina aikoina, elintarviketeollisuuteen kohdistuvaa sääntely- ja maksutaakkaa on määrätietoisesti kevennettävä alan iskunkestävyyden vahvistamiseksi. Hallituksen on muutettava sanat kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä teoiksi investointien ja kasvun saamiseksi liikkeelle, ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä linjaa.

Sääntelyn arvaamattomuus, viranomaisten vaihtelevat tulkinnat ja kankeat lupaprosessit ovat ETL:n jäsenyrityskyselyn mukaan toimintaympäristön pahimmat heikkoudet Suomessa.

Elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset ovat vanhenemassa, ja alalla tarvitaan lähivuosina uusia korvaavia investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun (tammikuu 2025) mukaan kuitenkin vain pieni osa elintarvikeyritysten investointisuunnitelmista tähtää kasvuun.

Elintarviketeollisuusliiton viestit puoliväliriiheen:

1. Ennakoitava sääntely luo pitävän pohjan yritysten kasvulle

Ruoka-ala tarvitsee parempaa, tutkittuun tietoon pohjautuvaa ja ennakoitavaa sääntelyä sekä kotimaassa että EU:ssa. Toimintaympäristön on oltava ennakoitava ja kilpailukykyinen.

Hallituksen EU-oikeuden vastainen esitys makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta on luonut poliittisen riskin investointiympäristöön ja jäädyttänyt jo merkittäviä investointeja. Esitys rikkoo arvonlisäverotuksen neutraalisuutta ja on vastoin EU:n valtiontukisääntöjä.

Elintarviketeollisuuden investointien edistämiseksi makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta pitää luopua. Pistemäisten, kilpailua vääristävien veronkorotusten sijaan on etsittävä tasapuolisempia veroratkaisuja.

2. Investoinnit liikkeille kohdennetuilla veroporkkanoilla

Eduskunnan käsittelyssä oleva suurten puhtaiden investointien verokannustin soveltuu huonosti elintarviketeollisuuden investointien edistämiseen. ETL ehdottaa yritysverotuksen uudistamista siten, että investointeja koneisiin ja laitteisiin edistetään tukitasoltaan alhaisemmalla mutta kaikille yrityksille tasapuolisemmalla investointihyvityksellä.

Poistojärjestelmää olisi uudistettava korottamalla uuden kone- ja laiteinvestoinnin poistopohjaa yli 100 prosentin tason niin, että poistoja voitaisiin tehdä investoinnin todellista suuremmasta arvosta. Esimerkiksi 10 prosentin investointihyvitystä vastaisi 150 prosentin poistopohja.

Verottajan tiukkojen tulkintojen vuoksi tutkimus- ja kehitystoiminnan sisällöstä t&k-verohuojennusten hyöty on jäänyt pieneksi. Puoliväliriihessä pitäisi linjata kannustinten kehittämisestä kannustavammiksi. ETL:n mielestä t&k-toiminnan määritelmää pitää tulkita laajasti, vähennyksen soveltamisalaa laajentaa tuottavuutta parantavien innovaatioiden käyttöönottoon sekä vähennys mahdollistaa myös tappiollisille yrityksille.

3. Lisäleikkaukset ammatilliseen koulutukseen torjuttava 

Elintarvikeala on työvoimavaltainen ja jakautunut eri puolille maata, mutta yritykset kamppailevat osaajapulan kanssa. Osaajien saatavuudesta on huolehdittava toimivilla työmarkkinoilla, turvaamalla alan koulutuspaikat sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Työvoimapula voi hidastaa yritysten kasvua ja heikentää investointihaluja. Sen vuoksi Suomeen tarvitaan osaajia myös ulkomailta.

Ammatillisen koulutukseen jo tehdyt leikkaukset heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ruoka-alan yrityksissä, koska aikuisten alanvaihtajien kouluttaminen ja henkilöstökoulutus vaikeutuvat. Ammatilliseen koulutukseen tehtävät uudet leikkaukset on torjuttava. Lisäksi korkeakouluissa alkaneille uusille elintarvikealan koulutusohjelmille on turvattava pitkäjänteinen rahoitus.

4. Suomi houkuttelevaksi avainhenkilöverotuksen uudistuksella

Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi avainhenkilöverotusta pitäisi uudistaa kilpailijamaiden esimerkkien pohjalta. Näin Suomeen voidaan houkutella esimerkiksi TKI-osaajia. Nykyinen avainhenkilöveromalli ei houkuttele normaalipalkkaisia asiantuntijoita.

ETL katsoo, että avainhenkilöverotuksen pitäisi olla kaikkien asiantuntijoiden saatavilla tulotasosta riippumatta. Avainhenkilöverotusta pitäisi muuttaa siten, että osa palkasta voidaan määräajan maksaa verottomana riippumatta palkan määrästä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa.

Liite:
Ruoka-alan 4 x 4 ratkaisua luovat pitoa kasvun tiellä (muistio, pdf)

Kuvituskuva luotu tekoälyllä