Elintarviketeollisuus on huoltovarmuuskriittinen toimiala, joka huolehtii, että suomalaisille riittää ruokaa kaikkina aikoina, myös kriisitilanteissa. Osaajien saatavuuden turvaaminen on alan yrityksille elinehto, ei mikään sivujuonne tai pikantti lisämauste.
Suomessa ikäluokat pienenevät ja työikäisten määrä vähenee. Pelkällä suomalaisella työvoimalla ei yksinkertaisesti pystytä vastaamaan osaajatarpeisiin, vaan on välttämätöntä lisätä työperäistä maahanmuuttoa, myös elintarvikealan tehtäviin johtavasti.
Elintarvikkeita valmistetaan kaikkialla Suomessa. Tuotannon siirtäminen isojen vetovoimaisten kasvukeskusten liepeille ei ole aina mahdollista. Osaajia tarvitaan sinne, missä työpaikat ovat.
Useissa elintarvikealan yrityksissä monikulttuurisuus ja kymmenten eri kansallisuuksien yhteiselo on jo arkipäivää. Hyvä esimerkki on Liedossa toimiva Naapurin Maalaiskana Oy, jonka tuotannon henkilöstöstä peräti 75 prosenttia on taustaltaan ulkomaalaisia. Päivittäisenä työkielenä yrityksessä käytetään joko englantia tai suomea, yhä enemmän englantia.
Rekrytoinnit tuotannon sesonkeihin ovat olleet haasteellisia jo pitkään, sillä suomalaisia ei yksinkertaisesti hakeudu linjatyöhön. Tämän vuoden sesonkiin palkatuista työntekijöistä yli 90 prosenttia tuli Suomen rajojen ulkopuolelta, heistä suurin osa EU:n ulkopuolelta.
Naapurin Maalaiskanan kokemusten mukaan maahanmuuttajatyöntekijät ovat erittäin sitoutuneita, nopeasti oppivia ja työnsä vakavasti ottavia. He suunnittelevat tulevaisuuttaan Suomeen perheidensä kanssa.
Perehdytys ja työnopastus ovat vaatineet yrityksessä huolellista ja visuaalistakin suunnittelua, koska työntekijät eivät välttämättä ymmärrä kirjoitettua tekstiä riittävän hyvin englanniksikaan. Tällainen sisäisten prosessien kehittäminen on koettu ainoastaan myönteisenä asiana.
Yhteiskunnan kotouttamispalvelujen rinnalla useat työnantajayritykset tarjoavat maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen suomen kielen koulutusta työpaikoilla, näin Naapurin Maalaiskanassakin. Työntekijät myös hakeutuvat oma-aloitteisesti suomen kielen koulutukseen, sillä jos heillä on lapsia, lapset oppivat nopeasti uuden kielen, jota vanhemmat eivät ymmärrä ilman kielen opiskelua.
Henkilöstön keski-ikä on Naapurin Maalaiskanassa 34 vuotta, ja monet työntekijöistä haluavat edetä urallaan. Motivaatio opiskella suomea on erittäin korkealla, sillä urakehitys etenee vain kielitaitoisena.
Petteri Orpon hallitusohjelma tunnistaa aivan oikein tarpeen, että ammatilliseen koulutukseen on lisättävä englanninkielisiä sisältöjä. Valitettavasti se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös oikeudet järjestää englanninkielisiä ammatillisia tutkintoja. Jos lupa näihin tutkintoihin puuttuu, opiskelijan on annettava näytöt suomeksi, vaikka opiskelu ja työskentely tapahtuisivat englanniksi.
Viranomaisvaatimusten mukaan esimerkiksi teurastuksia tekevässä laitoksessa on oltava koulutettuja lihantarkastusavustajia. Opetushallituksen määräysten mukaan kyseisten työntekijöiden pitää osata suomen kieltä täydellisesti. Ilman riittävää määrää koulutettuja avustajia teurastuksia ei saa tehdä ilman tarkastuseläinlääkärin erikoislupaa.
Onkin vaikea ymmärtää, miksi englanninkielistä tutkintoa ei saada aikaan, vaikka koulutusmateriaalit ovat jo englanniksi ja isolle osalle tarkastuseläinlääkäreitäkin sujuvampi käyttökieli olisi englanti. Olisi tätä päivää ja varsinkin tulevaisuutta, että tutkinto voitaisiin suorittaa sekä suomeksi että englanniksi.
Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on luovuttava työvoiman saatavuusharkinnasta. Myös lupaprosessit kaipaavat nopeuttamista ja sujuvoittamista. Nyt työnantaja joutuu odottamaan pahimmillaan kuukausia, että työlupa ja käytännön asiat saadaan kuntoon ja työntekijä pääsee aloittamaan työssä, johon hänet on jo valittu.
Naapurin Maalaiskana suunnittelee sesonkien ja vuosilomien ajaksi tarvittavan työntekijämäärän tarkoin. On mahdotonta, jos työ- ja oleskeluluvan hyväksymistä joutuu odottelemaan pahimmillaan jopa yhdeksän kuukautta. Voi käydä niin, että jo myytyjä tuotteita ei pystytä toimittamaan tekijäpulan vuoksi. Se taas saattaa johtaa tilausten vähenemiseen tai siirtymiseen kilpailijalle.
- Anne Somer, johtaja / työ ja osaaminen, Elintarviketeollisuusliitto
- Jean Gallen, maajohtaja, Naapurin Maalaiskana Oy
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 4.11.2023
Lue seuraavaksi nämä
Siirry uutishuoneeseen
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset