Huoltovarmuuden resepti: ennakointia, yhteistyötä ja vuoropuhelua

Kirjoitin viime blogissani huoltovarmuuden tilannekuvatyöstä sekä elintarvikeyritysten tärkeästä roolista poikkeusoloissa. Uskalsin tuolloin toivoa koronatilanteen helpottavan. Toisin kävi: koronavirus on varianteillaan muodostunut maailmanlaajuiseksi ja pitkäaikaiseksi, muttei toivottavasti pysyväksi vitsaukseksi.

Pitkittyneestä poikkeustilanteesta huolimatta elintarvike- ja päivittäistavarahuolto ovat osoittaneet hienosti taitonsa vastata muuttuviin tilanteisiin. Reagointikyky, yhteistyö ja tarvittavat toimenpiteet ovat onnistuneet esimerkillisesti.

Onnistumiset ovat näkyneet myös huoltovarmuuden tilannekuvissa, joita ETL on tuottanut kohta jo kahden vuoden ajan. Yrityskyselyihin perustuvat tilannekuvat luovat katsauksen elintarviketeollisuuden toimintakykyyn ja tulevaisuuden näkymiin. Tietoja on hyödynnetty muun muassa eri organisaatioiden päätöksenteon tukena.

Tilannekuvien mukaan elintarviketeollisuuden edellisvuosi alkoi epävarmoissa tunnelmissa: yritysten arviot tuotantokyvystään olivat heikentyneitä. Toukokuusta eteenpäin vuosi kuitenkin sujui pääosin positiivisissa merkeissä. Loppuvuoden arviot kuitenkin osoittivat, että 2022 näyttää elintarvikealalle vaikeammalta kuin moni osasi kuvitella.

Heikko satovuosi sekä kustannusten nousu aiheuttavat ruokaketjun toimijoille paljon pohdittavaa. Myös raaka-aineiden, tuotantolaitteiden varaosien sekä pakkausmateriaalien saatavuus takkuilee muun muassa maailmanlaajuisten logististen ongelmien vuoksi. Lisäksi koronaviruksen nopeasti leviävä omikronmuunnos lisää altistuneiden työntekijöiden poissaoloja ja viranomaisten epäselvät koronaohjeistukset vaikeuttavat yritysten arkea.

Haasteet on tunnistettava ja taklattava vakaan ruokahuollon turvaamiseksi.

Ongelmiin on onneksi jo tartuttu aktiivisesti. Esimerkiksi ruokaketjun kannattavuus- ja kustannuskysymyksiin on ryhdytty etsimään ratkaisuja ruokaketjun toimijoiden kokoontumisissa. Yhteistyö on ehdotonta, sillä jokainen ketjun osapuoli tarvitsee muita menestyäkseen.

Meillä jokaisella on mahdollisuus tukea alan elinvoimaisuutta, joka luo pohjan ruuan huoltovarmuudelle. Yksittäinen kuluttaja voi vahvistaa kotimaisen ruuan asemaa valitsemalla Suomessa valmistettuja elintarvikkeita. Ruokaketjun parissa toimivilla asiantuntijoilla on puolestaan tärkeä tehtävä tuoda alan ääntä yhteiskunnan eri foorumeihin.

Työ vakaan ruokahuollon eteen jatkuu aktiivisena tänäkin vuonna. Elintarvikealan menestyksekäs ja häiriötön toiminta vaatii havainnointia, ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä sekä julkisen ja yksityisen sektorin sujuvaa vuoropuhelua. Yhteiskunnan päätökset, kuten esimerkiksi epäselvät koronatoimet, eivät saa vaarantaa yritysten tuotantokykyä.

Toivonkin, että elintarvikeyritykset varaisivat edelleen aikaa tilannekuvan tuottamiseen, jotta niiden viestit kantautuvat päätöksenteon arvokkaaksi tueksi. Tilannekuvatyö lisää ymmärrystä poikkeusajoista, kotimaisen ruuan merkityksestä sekä yhteiskuntamme toiminnasta. Samalla se vahvistaa vuorovaikutusta ja luo pohjaa paremmille päätöksille.