Eväitä EU-päättäjille: enemmän kilpailukykyä, vähemmän sääntelyä

EU on valtava markkina-alue, jolla toimii miljoonia yrityksiä ja asuu lähes 450 miljoonaa ihmistä. EU:n sisämarkkinoiden koko ja yhtenäisyys tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet yritysten kasvulle, viennille, innovaatiolle ja ihmisten hyvinvoinnille.

On kuitenkin huolestuttavaa nähdä, että EU-sääntely on viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut monimutkaisemmaksi − jopa ristiriitaiseksi.

Sen sijaan, että EU loisi yrityksille ennakoitavaa toimintaympäristöä, poukkoileva sääntely uhkaa näivettää yritysten kilpailukykyä. Tämä heikentää yritysten kykyä ja rohkeutta investoida ja kasvaa.

Ruokapolitiikka EU:n päätöksenteon keskiöön

Maataloudesta puhuttaessa unohdamme usein, että sen tehtävä on tuottaa meille kaikille elintärkeää ruokaa. Toivoisinkin, että maatalouspolitiikan sijaan puhuisimme ruokapolitiikasta, sillä eihän maatalouspolitiikkaa maatalouden takia tehdä, vaan ruoantuotannon vuoksi!

Meillä Suomessa on laaja valikoima kuluttajien toiveiden mukaisia tuotteita moniin eri ruokailutilanteisiin: terveellisiä ja terveyttä edistäviä tuotteita sekä herkuttelutuotteita juhlahetkiin. Maailmanlaajuinen hyvinvointitrendi ohjaa vahvasti alan tuotekehitystä. Koska kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia terveellisemmistä ja hyvinvointia lisäävistä tuotteista, sellaisia on yhä enemmän tarjolla.

EU:n terveysväittämiä koskevan sääntelyn vuoksi tuotteiden terveysominaisuuksista kertominen on tehty hyvin haastavaksi meille alan yrityksille. Tähän olisi hyvä saada muutos, jotta voimme paremmin vastata kuluttajien toiveisiin.

Yksittäisiin tuoteryhmiin kohdistuva terveysperusteinen verotus ei ole oikotie, jolla ohjattaisiin ihmisiä terveellisempään ruokavalioon. Veron yhteyttä terveyden edistämiseen on hankala todentaa, koska ravitsemus koostuu monista erilaisista kulutusvalinnoista.

On uhka, että yksittäisten tuoteryhmien verotus saattaa jatkossa laajeta muihinkin tuotteisiin. Tällä ei kuitenkaan saavuteta toivottuja vaikutuksia kulutustottumuksiin, mutta heikennetään alan kilpailukykyä.

Ruoka-alan innovaatioiden suhteen EU:ssa ollaan jäämässä pahasti globaalin kilpailun jalkoihin. Uudet elintarvikkeet ja tulevaisuuden solumaatalouden keinoin valmistetut tuotteet pitäisi huomioida paremmin EU:n tasolla. Valitettavasti EU:n hitaan ja kalliin uuselintarvikelupajärjestelmän vuoksi moni yritys tähtää innovaatioineen nyt esimerkiksi Kiinaan ja Singaporeen.

EU:n uuselintarvikelupajärjestelmä on saatava toimimaan, jotta eurooppalaiset yritykset voisivat lanseerata innovatiivisia tuotteitaan myös EU-markkinoille.

Parempi sääntely EU:n valtiksi ja kasvun ajuriksi

Ilmastonmuutos haastaa tapaamme tuottaa ruokaa. Näen, että tulevaisuuden ruokajärjestelmä on yhdistelmä perinteistä maataloutta ja tulevaisuuden teknologioita.

Ruoantuotannon ohessa syntyy muun muassa energiaa, rehua ja kuitumateriaaleja. Sääntelyä ei voi jatkossa tehdä vain sektorikohtaisesti, sillä sektoreiden ja toimialojen raja-aidat kaatuvat. Esimerkiksi lantabiokaasua ei voi nähdä vain maatalouden tai liikenteen asiana, vaan se liittyy myös huoltovarmuuteen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden säädöksiin.

Lainsäätäjien tulee ymmärtää, että tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä on laaja-alainen kokonaisuus, johon kohdistuu monen komission osaston toimivaltaa. Siksi tarvitaan parempaa koordinaatiota komission osastojen, esimerkiksi ympäristö-, kilpailu- ja maatalousosastojen välille.

Liika sääntely sekä sääntelyn päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet hidastavat nyt yritysten kasvua ja investointeja sekä siirtymää kohti uutta kestävää ruokajärjestelmää.

EU:n perustehtäväksi voidaan katsoa rauhan ja vakauden edistäminen Euroopassa sekä jäsenvaltioiden taloudellisen ja poliittisen yhteistyön tukeminen. Vaikka elämme tällä hetkellä sekavassa maailmanjärjestyksessä, näemme, että kriiseissä EU on ollut vahva ja voimme siihen luottaa. Meidän täytyy hyödyntää tämä vahvuus myös kasvun evääksi.

Annikka Hurme
Valio Oy:n toimitusjohtaja
ETL:n hallituksen puheenjohtaja