Euroopassa kuohuu – miten käy EU-päätösten ennakoitavuuden? 

Europarlamenttivaalit pidetään kesäkuussa. Puolueet hiovat parhaillaan tavoitteitaan. Jäsenvaltiot ja edunvalvojat ovat liikkeellä tekemässä ennakkovaikuttamistaan.

Myös Elintarviketeollisuusliitto haluaa tarjota panoksensa keskusteluun EU:n suunnasta. Ruoka-alalla on paljon annettavaa, koska se pystyy tarjoamaan ratkaisuja aikamme isoihin yhteisiin haasteisiin.

ETL:n johtoryhmä Brysselissä: ekonomisti Bate Ismail, yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus, toimitusjohtaja Mikko Käkelä, johtaja Marleena Tanhuanpää, vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón ja johtaja Anne Somer.

ETL:n johtoryhmä jalkautui tammikuussa Brysseliin viemään alan viestejä päättäjille sekä kuulemaan arvioita, mihin suuntaan Euroopan unioni on lähivuosina menossa. Mitä matkalta jäi käteen?

Ruokaturvasta halutaan pitää kiinni

Eurooppa on menossa vaaleihin kriisien keskellä. Ihmisten arkeen ovat viime vuosina vaikuttaneet korona, Ukrainassa käytävän sodan luomat geopoliittiset jännitteet, korkealla olevat elinkustannukset ja sään ääri-ilmiöt. Viime viikkoina viljelijät ovat olleet liikkeellä protestoimassa ympäri Eurooppaa.

Edellisissä europarlamenttivaaleissa ilmasto- ja ympäristökysymykset saivat ihmiset liikkeelle.  Se on näkynyt nykyisen komission ja europarlamentin työssä uutena sääntelynä, jolla edistetään vihreää siirtymää.

Komissiota on kritisoitu siitä, että sääntelytulva heikentää yritysten kilpailukykyä ja nostaa elinkustannuksia. Kilpailukyvyn vahvistaminen ja parempi sääntely onkin nyt nousemassa aiempaa suurempaan rooliin, vaikka Eurooppa haluaa olla tulevaisuudessakin maailman edelläkävijä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Turvallisuusuuteen, omavaraisuuteen ja puolustukseen liittyvät kysymykset ovat nousemassa entistä keskeisimmiksi. Niihin ollaan halukkaita investoimaan enemmän yhteisiä eurooppalaisia resursseja.

Turvallisuuteen liittyy myös EU:n laajentuminen Ukrainaan ja Länsi-Balkanilla. Eurooppalaista arvoyhteisöä haluaan kasvattaa rauhan ylläpitämiseksi. Tällä tulee olemaan isoja muutoksia unionin budjettiin, päätöksentekoon sekä maatalous- ja aluepolitiikan sisältöön.

Voimapolitiikan aikakautena eurooppalaisesta maataloudesta ja ruokaturvasta halutaan pitää kiinni. Riippuvuuksien vähentämiseksi halutaan kasvattaa eurooppalaista omavaraisuutta uudessa teknologiassa ja energiassa.

Käytännön politiikassa se näkyy lisääntyneinä valtiontukina tasapuoliseen kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden kustannuksella. Sisämarkkinoiden kunnianpalautuksen taso jää nähtäväksi.

Eurooppa kaartumassa oikealle

Mielipidemittausten mukaan EU-kriittiset oikeistopuolueet nostavat kannatustaan tulevissa eurovaaleissa.  Perinteisesti valtaa käyttäneiden Eurooppa-myönteisten konservatiivien ja sosiaalidemokraattien asema taas heikentyisi ja parlamentin koostumus olisi hajanaisempi.

Komission uusi puheenjohtaja joutuisi tekemään enemmän myönnytyksiä parlamenttiryhmille saadakseen riittävän tuen ohjelmalleen. Komissio voisi siten edistää samaan aikaan sekä sosiaalista Eurooppaa että rajoittaa siirtolaisten määrää.

Kädenväännön voi ennustaa jatkuvan myös uusien vapaakauppasopimusten tekemisen ja protektionismin välillä.

Hajanaisempi parlamentti voi heikentää myös politiikan ennustettavuutta yritysten näkökulmasta. Esitysten käsittelyssä parlamentin enemmistön mielipiteestä ei ole varmuutta.

Esimerkiksi Konservatiivipuolue EPP on viime aikoina kipuillut parlamentissa monien esitysten kanssa, koska puolue kilpailee samoista äänestäjistä laitaoikeiston kanssa. Epävarmuuksien aikakausi tuo mukanaan epävarmuuden päätöksenteon suunnasta.

Euroopan unioni tarjoaa elintarvikealan yrityksille 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Alan sääntelystä merkittävä osa tulee Euroopasta. Se, millaista politiikka Euroopan unionissa tehdään, määrittää paljon sitä, kuinka suomalaiset elintarvikkeita jalostavat yritykset menestyvät. EU:ssa elintarviketeollisuus on suurin teollinen toimiala!

ETL julkistaa omat EU-vaalitavoitteensa 29.2.2024