EU:n puhtaan teollisuuden ohjelma unohtaa Euroopan suurimman teollisuudenalan 

Komissio pyrkii uudella puhtaan teollisuuden toimenpideohjelmallaan (Clean Industrial Deal, julkaistu 26.2.2025) vastaamaan erityisesti keskieurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyongelmiin siirryttäessä fossiilitaloudesta kestävään talouteen.

Toiseksi komissio haluaa edistää cleantech-sektorin toimintaedellytyksiä ja kolmanneksi tehostaa resurssien käyttöä ja turvata kriittisten raaka-aineiden saantia kiertotalouden avulla.

Raskaan teollisuuden viherryttämistavoitteiden toteutuminen on riippuvaista myös jäsenmaiden omista ratkaisuista energia- ja teollisuuspolitiikassa.

Elintarviketeollisuudelle on pettymys, että on liikevaihdolla, tuotetulla arvonlisällä, investoinneilla ja työllistävyydellä mitattuna merkittävimpänä yksittäisenä teollisuudenalana Euroopassa sen roolia ei juuri tunnisteta toimenpideohjelmassa.

EU aikoo saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Matkalla tähän komissio asettaa tiedonannossa välitavoitteen vuodelle 2040 hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Välitavoite on 90 prosentin  päästövähenemä vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat konkreettiset lainsäädäntöehdotukset tehdään myöhemmin. Ruoka-alan näkökulmasta päästötavoitteiden kiristyminen tarkoittaa sitä, että alan ilmastovaikutusten vähentäminen nousee aiempaa suurempaan rooliin.

EU haluaa vastata kansainväliseen kilpailuun 

Tiedonannon toimet ovat vahva osoitus paluusta valikoivaan teollisuuspolitiikkaan, joka pyrkii vastaamaan tukitoimilla kovenevaan kansainväliseen kilpailuun, eurooppalaisen sääntelytsunamin aiheuttamaan kustannustaakkaan sekä monien eurooppalaisten maiden energiapolitiikan epäonnistumiseen.

Tiedonanto käsittelee kohtuuhintaista energiaa, edelläkävijämarkkinoiden luomista, puhtaan siirtymän rahoitusta, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita, globaaleja markkinoita ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä osaajia ja oikeudenmukaista siirtymää.

Keskeinen eurooppalainen kilpailukykyongelma ovat energian korkeat hinnat verrattuna Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Keski-Eurooppaan verrattuna suomalaisen teollisuuden maksama sähkön hinta on alhainen ja teollisuuden sähkövero on jo alennettu EU-minimiin.

Tiedonannon mukaan komissio tulee esittämään toimia, joilla vauhditetaan sähköverkon kehittämistä sekä uusiutuvan energian investointeja valtiontukien ja luvituksen nopeuttamisen kautta teollisuuden sähköistymisen edistämiseksi. Sähköverkkojen integraation myötä Suomi saattaa menettää kilpailuetuaan, jos meiltä viedään edullista sähköä muualle Eurooppaan eikä sitä hyödynnetä ensisijaisesti kotimaassa.

Komissio haluaa jäsenvaltioiden laskevan sähköverotusta ja verkkomaksuja sähkön hinnan alentamiseksi. Kasvavana veropohjana sähkö on kuitenkin jäsenvaltioille merkittävä tulonlähde. Komissio lupaa loppuvuodesta myös ehdotuksen teollisuuden energiasiirtymän luvituksen nopeuttamiseen.

Valtiontukien merkitys korostuu puhtaassa siirtymässä

Komissio haluaa vahvistaa kysyntää eurooppalaiselle kestävälle tuotannolle, koska varmuus kysynnästä on investointien edellytys. Tämän vuoksi tavoitteena on rakentaa edelläkävijämarkkinoita uusille kestäville tuotteille julkisten hankintojen avulla sekä tuotekohtaisten kestävyysmerkkien avulla, esimerkiksi teräksen hiili-intensiteetillä.

Teollisuuden uudistumisen tueksi komissio aikoo parantaa investointien rahoituksen saatavuutta. Perusteltua on kehittää EU-tason rahoitusta Euroopan innovaatiorahaston ja Horizon-ohjelmien kautta uuden teknologian käyttöönottoon.

Tiedonannon mukaan jatketaan myös helpotuksia valtiontukien antamiseen seuraavan viiden vuoden ajaksi. Valtiontukimenettelyjä yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan. Tämä kehitys on Suomen kannalta huolestuttava, koska valtiontukikilpailussa pienet valtiot eivät välttämättä kykene vastaamaan isojen valtioiden antamiin tukiin.

Komissio suosittaa jäsenvaltioille verokannustinten käyttöä puhtaan teknologian hyödyntämiseen ja puhtaan siirtymän kannalta strategisille sektoreille. Näiden tukien käyttöönotto pitäisi yhdistää fossiilitukien alasajoon.

Kauppapoliittisten kumppanuuksien kehittämisen lisäksi komissio haluaa suojella eurooppalaista teollisuutta epäreilulta kansainväliseltä kilpailulta tehostamalla esimerkiksi polkumyyntitulleihin liittyviä toimia sekä kehittämällä hiilirajamekanismia.

Omia yrityksiä suojaavat toimet ovat siten olennainen osa Euroopan uutta teollisuuspolitiikkaa. Osaajien saatavuuden parantamiseksi komissio tulee arvioimaan erilaisten tukitoimien tarpeellisuutta.

Biotalous nähdään suppeasti

Elintarviketeollisuudelle tiedonanto tarjoaa vain vähän konkreettista alan uudistumiseen tai kilpailukyvyn vahvistamiseen. Pikemminkin uhkana voi olla kustannustaakan kasvu esimerkiksi materiaalien kiristyvien uudelleenkäyttötavoitteiden myötä.

Biotalous nähdään tiedonannossa vain uusiutuvien materiaalien kautta eikä huomioon oteta elintarviketeollisuuden merkitystä. Tämä on pettymys, koska elintarviketeollisuuden sivuvirroissa olisi valtavasti hyödyntämismahdollisuuksia.

Myös biokaasun tuotantomahdollisuuksien edistäminen olisi keskeinen keino vähentää teollisuuden päästöjä, edistää kiertotaloutta sekä EU:n energia- ja ravinneomavaraisuutta.

Lannoiteomavaraisuuden kannalta olisi ollut suotavaa, että komissio olisi kertonut konkreettista ehdotuksista. Nyt asia jää tiedonannossa vain toteamuksen tasolle eikä vedystä jalostettavia lannoitteita käsitelty vetytaloutta koskevissa ehdotuksissa.

Tiedonanto ei tunnista elintarviketeollisuuden innovaatiopotentiaalia uuselintarvikkeissa, jotka voisivat tuoda kilpailuetua vastatessaan maailman kasvavan väestön ravitsemustarpeisiin. Suomella on yksi Euroopan elinvoimaisimpia uuselintarvikkeiden ekosysteemejä ja Suomi hyötyisi, jos uusien tuotteiden markkinoillepääsy helpottuisi.

Toivottavaa on, että komission tiedonannan jatkokäsittelyssä elintarviketeollisuuden uudistumista tukevien investointien vauhdittaminen nousee vahvemmin esiin energiaintensiivisen teollisuuden tarpeiden rinnalla.

Lue lisää:
Elintarviketeollisuus osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa (Clean Industrial Deal) (ETL:n taustamuistio, pdf)