EU puntaroi ruoka-alan kestävyyttä yhä tiukemmin

Elintarvikeyritykset ovat tehneet jo pitkään työtä vastuullisuutensa ja toimintansa läpinäkyvyyden eteen. Sen vuoksi on tärkeää, ettei uusilla säädöksillä hankaloiteta yritysten toimintaa lisäämällä hallinnollista taakkaa tai säätämällä jo olemassa olevan sääntelyn kanssa päällekkäisiä velvollisuuksia.

Yksi keskeinen kysymys kestävyyden tavoittelussa on, miten elintarvikeyritykset pystyvät sovittamaan yhteen kaikki asiakkaiden, sijoittajien ja lainsäädännön niille asettamat velvollisuudet. Tämä on olennaista etenkin suurille yrityksille, joihin kohdistuva sääntely on yhä tiukempaa ja laaja-alaisempaa.

Esimerkiksi raaka-aineiden globaaleissa hankintaketjuissa olisi tärkeää, että ympäri maailmaa noudatettaisiin yhdenmukaisia sääntöjä ihmisoikeuksista ja ympäristöasioista. Vastaisuudessa yrityksiltä tullaan vaatimaan raaka-aineiden hankinnoissa yhä enemmän huolellisuutta sekä velvollisuutta tunnistaa mahdollisia haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia omissa arvoketjuissaan.

Monet yritykset ovat pitäneet harmonisoitua EU-lainsäädäntöä asianmukaisesta huolellisuudesta hankintaketjuissa tärkeänä tasavertaisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi. Mahdollisen sääntelyn pitää olla yrityksille selkeää ja velvoitteiden sellaisia, että yrityksillä on todellinen mahdollisuus noudattaa niitä.

Metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myyntiä suitsitaan

Ajankohtaisia eurooppalaisen vastuullisuussääntelyn esimerkkejä ovat metsäkatoasetus ja yritysvastuudirektiivi, joiden tavoitteena on vauhdittaa yritysten kehitystä kohti kestävämpää suuntaa sekä yhdenmukaistaa pelisääntöjä asianmukaisesta huolellisuudesta hankintaketjuissa.

Euroopan komission tavoitteena on ehkäistä sellaisten tuotteiden myyntiä, joiden tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. Komission ehdotuksen mukaan uusi sääntely koskisi palmuöljyn, soijan, naudanlihan, kahvin ja kaakaon sekä puutavaran tuotantoa. Asetusehdotuksen käsittelyn yhteydessä on kuitenkin keskusteltu myös soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta.

EU:n tämänhetkisessä lainsäädäntökehyksessä keskitytään laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan torjuntaan eikä siinä suoranaisesti puututa metsäkatoon. Komission mielestä metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjunta on kuitenkin otettava vakavasti ja vahvistettava näiden ilmiöiden torjuminen uudessa oikeudellisessa kehyksessä EU:n tulevia toimia ohjaaviksi kriteereiksi. On myös edistettävä metsäkatoa aiheuttamattomia toimitusketjuja.

Metsäkatoriskiä pyritään minimoimaan muun muassa edistämällä toimintaketjujen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä sertifioimalla raaka-aineita niiden kestävyyden mukaan. Käytännössä yritysten odotettaisiin jäljittävän soveltamisalaan kuuluvat raaka-aineet takaisin maa-alueelle, jossa tuote on viljelty tai kasvatettu. Se asettaa haastetta etenkin yritysten EU:n ulkopuolelta tuleville raaka-ainehankinnoille.

Kuluneena kesänä Europan unionin neuvosto sekä parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ovat muodostaneet näkemyksensä komission ehdotuksesta. Näkemyksiä ryhdytään sovittamaan yhteen syksyn aikana. Asetuksen yksityiskohdat ja soveltamisen ajankohta selviävät sen jälkeen.

Yritysten vastuullisuutta halutaan vauhdittaa sääntelyllä

Euroopan komissio antoi alkuvuodesta 2022 ehdotuksen uudesta ihmisoikeudet, ilmaston ja ympäristön huomioivasta yritysvastuulainsäädännöstä. Tämän yritysvastuudirektiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n alueella toimivien yritysten vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Komission ehdottaa yrityksille asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) velvoitetta. Se tarkoittaa, että yrityksillä pitää olla toimintamallit, joilla tunnistetaan, ehkäistään ja korjataan sekä omasta että liikekumppaneiden toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.

Direktiivin myötä yritysten aiemmin vapaaehtoisesta vastuullisuustyöstä on tulossa yhä vahvemmin lainsäädännöllisesti sitovaa. Yritysten näkökulmasta direktiivissä on vielä lukuisia tarkennusta vaativia kohtia.

Komission ehdotuksen mukaan yritysvastuulaki koskisi suoraan suuria yrityksiä, jotka työllistävät yli 500 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Korkean riskin toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, vaatimukset velvoittaisivat yrityksiä, jotka työllistävät yli 250 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa.

Neuvottelut direktiivistä jatkuvat EU:n toimielimissä ja sääntelyä on odotettavissa lähivuosina. Jos direktiiviehdotuksen EU-käsittely saadaan valmiiksi kesään 2023 mennessä, direktiivi tulisi saattaa kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa siitä eli kesäkuuhun 2025 mennessä.

—

Kirjoituksessa on hyödynnetty EK:n asiantuntija Hannu Yläsen, ETL:n toimialapäällikkö Marika Säynevirran ja ACTSin toimitusjohtaja Satu Räsäsen puheenvuoroja Elintarvikepäivässä 2022.