Koko ruokaketjun yhteinen tavoite on myös kestävän ruokajärjestelmän jatkuva kehittäminen. Tuemme ajatusta suomalaisten ruokavalion kehittämisestä nykyistä kasvispainotteisemmaksi niin ympäristö- kuin ravitsemusnäkökulmasta.
On hyvä, että myös ympäristönäkökulmia huomioidaan suosituksissa. Mielestämme niitä tulee kuitenkin tarkastella tiedeperusteisesti paikalliset olosuhteet ja toimintatavat huomioiden.
Ympäristövaikutusten osalta suositukset pohjautuvat pitkälti kansainvälisiin tutkimuksiin. Pohjoiset luonnonolosuhteet asettavat reunaehdot sille, mitä Suomessa voidaan viljellä. Kestävä ja huoltovarmuuden takaava ruokajärjestelmä perustuu paikallisiin arvoketjuihin ja kiertotalouden ratkaisujen laaja-alaiseen hyödyntämiseen, sillä suomalaisessa ruuantuotannossa eläin- ja kasviperäinen tuotanto ovat monilta osin riippuvaisia toisistaan. Tämä näkökulma on jäänyt suosituksia laadittaessa kokonaan huomiotta.
Ruoka-alan arvoketjun toimijat ottavat jatkuvasti käyttöön uusia ympäristöystävällisiä käytäntöjä, jolloin tutkimusdata laahaa vääjäämättä käytännön takana. Vastatakseen ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin elintarviketeollisuuden yritykset osallistuvat jatkuvasti tieteellisiin hankkeisiin ja tieto esimerkiksi tuotteiden elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista lisääntyy koko ajan. Ympäristövaikutusten arviointiin olisikin tärkeää kehittää harmonisoituja laskentamalleja tuote- ja tuoteryhmätasolle, jotta tiedot olisivat mahdollisimman yhteismitallisia ja keskenään verrannollisia.
Kuten suosituksissakin todetaan, Suomi on maailman ykkönen ruokaturvassa. Viime vuosien kriisit ovat korostaneet entisestään tämän tärkeyttä. Huoltovarmuuden varmistaminen jatkossakin edellyttää omavaraisuuden ja ruokaturvan huomioimista. Mielestämme suositusluonnos on tältä osin paikoin ristiriitainen.
Suosituksissa ei ole juuri arvioitu suomalaisen ruokaketjun kykyä tuottaa suositusten mukaista ruokaa tai sitä, miten suositukset vaikuttavat kotimaisen alkutuotannon ja teollisuuden toimintaedellytyksiin tai kuluttajien ostovoimaan.
Suosituksissa viitataan monesti FinRavinto2017 -tutkimukseen. Tutkimuksen tiedot kulutuksesta ovat jo hyvin vanhoja, eivätkä kuvaa riittävän hyvin nykytilannetta. Kuten suosituksissa todetaan, luotettava, kattava ja ajantasainen tieto väestön ravitsemuksesta on välttämätöntä. Vanhan väestötason datan käyttö uusien suositusten taustalla on mielestämme huolestuttavaa. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että FinRavinto-tutkimus toteutettaisiin mahdollisimman pian ja tuoreita tuloksia hyödynnettäisiin myös matkan varrella ennen seuraavien suositusten laadintaa. Lisäksi lasten ja nuorten ruuankulutuksen seurantaan on tarpeellista löytää resursseja.
Yleisten kommenttien lisäksi ETL:n lausunto sisälsi mittavan määrän rivikohtaisia huomioita.
Lisätietoa
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset