Euroopan unioni vaikuttaa merkittävästi suomalaisen ruoka-alan kilpailukykyyn ja menestymisen mahdollisuuksiin. Alan sääntelystä suurin osa on lähtöisin EU:sta. Sen vuoksi Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsovat, että Suomen on oltava aktiivinen, aloitteellinen ja yhteistyökykyinen vaikuttaja EU:ssa.
Suomen täytyy tuoda esille vahvuutensa ja huolehtia, että kansalliset erityispiirteet tunnistetaan EU-sääntelyssä. Kilpailukykyä, innovointia ja kasvua mahdollistavien toimien on oltava politiikan keskiössä. Eri toimialueiden EU-politiikat on sovitettava yhteen niin, että ruoantuotanto on mahdollista Suomessa ja koko EU:n alueella myös tulevaisuudessa.
Ruoka-ala pystyy tarjoamaan ratkaisuja moniin isoihin kestävyys- ja vastuullisuushaasteisiin. Suomi voi olla kokoaan suurempi ruoka-aitta, kunhan huolehdimme alan kannattavuutta tukevasta toimintaympäristöstä.
Ruoan saatavuus poikkeusoloissa on noussut vahvemmin ihmisten tietoisuuteen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä. Elinkustannusten nousu on nostanut pinnalle myös ruokaturvan. Väestölle on saatava riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kohtuuhintaan. Kiristyvässä maailmantilanteessa ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä Euroopan unionissa on kiinnitettävä huomiota enemmän huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan.
Eurooppalaisesta ruokaturvasta ja ruoantuotannon kriisinkestävyydestä on huolehdittava pitkäjänteisellä, kannustavalla politiikalla ja riittävällä rahoituksella. Maatalouspolitiikan kahden pilarin malli on toiminut tässä hyvin. Eri politiikat on sovitettava yhteen niin, että ruokaturva, ruoka-alan kriisinkestävyys ja kilpailukyky vahvistuvat ympäristötavoitteiden rinnalla.
Suomessa ruoan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaaminen tarkoittaa sekä eläin- että kasvituotannon mahdollisuuksien hyödyntämistä. Se tukee koko arvoketjua maatilalta elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta kuluttajille asti.
Yksi ruokaturvan tae on omavaraisuus kriittisissä luonnonvaroissa ja tuotantopanoksissa. Euroopassa onkin lisättävä lannoitteiden ja rehujen omavaraisuutta, mikä vaatii investointeja. EU:n on tärkeää edistää ravinteiden kierrätystä osana muuta kiertotaloutta. Lainsäädännön pitää mahdollistaa erilaiset kierrätysratkaisut, mutta samalla on varmistettava, että kierrätysravinteista ei aiheudu haittaa käyttäjille, ympäristölle eikä elintarviketurvallisuudelle.
Eurooppalaisen politiikan on kannustettava yrityksiä kehittämään innovaatioita ja tuotantotapoja rahoitusinstrumentein, jakamalla riskiä ja edistämällä toimivia markkinoita. Se vahvistaa ruoka-alan iskunkestävyyttä. Tuotanto-olosuhteiden muuttuessa Euroopassa pohjoisella ruoka-alalla on mahdollisuuksia sekä tuotannon määrän että arvon kasvattamiseen. EU:n pitää uskaltaa ottaa innovaatioita käyttöön myös elintarvikesektorilla.
Lainsäädännön on oltava ennakoitavaa, kilpailukykyä edistävää ja luotettavaa investointiympäristöä synnyttävää. Yritysten kestävyysraportoinnin laajentuminen aiheuttaa alkutuotannolle ja yrityksille kasvavaa hallinnollista taakkaa, jota on kevennettävä lainsäädännöllisten helpotusten ja digitalisaation avulla.
Lisätietoja:
- Toimitusjohtaja Mikko Käkelä, Elintarviketeollisuusliitto, puh. 040 560 7569, mikko.kakela@etl.fi
- Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, MTK, puh. 040 901 1640, jyrki.wallin@mtk.fi
Lisätietoja
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset