ETL ja elinkeinoelämän järjestöt esittävät keinoja muovin kierrätyksen lisäämiseen

Suomi sai Euroopan komissiolta keväällä 2023 varhaisvaroituksen, koska muovipakkausjätteen 50 prosentin kierrätystavoitetta vuodelle 2025 ei olla saavuttamassa. Tämän jälkeen muovipakkausjätteen keräystä on laajennettu, ja uusia entistä parempia lajittelulaitoksia on rakenteilla.

Muovipakkausten erilliskeräys laajennettiin 1.7.2023 alkaen kaikille vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille. Sen myötä yli puolella suomalaisista on keräyspiste omalla kotipihallaan.

Lisäksi pakkaustuottajat ovat nostaneet Rinki-ekopisteverkossa muovin vastaanottopisteiden määrää 700 pisteestä 1 145 pisteeseen maaliskuun 2023 jälkeen.

Toimenpiteet näkyvät vain hieman kohonneina keräysmäärinä. Kattavasta keräysverkostosta huolimatta kotitaloudet lajittelevat ainoastaan kolmasosan muovipakkauksistaan. Ekopisteitä käyttävät kodit lajittelevat vain noin 20 prosenttia vähemmän muovipakkauksia kuin ne, joilla on keräyspiste omalla pihallaan.

Muovipakkausten kierrätysasteen kannalta ero on lähes merkityksetön, eikä kalliin kiinteistökeräyksen laajentaminen ole tehokas ratkaisu muovin kierrätysastehaasteeseen. Arvion mukaan se nostaisi muovin kierrätysastetta vajaat kaksi prosenttiyksikköä. Vuosikustannukset muovipakkausten tuottajavastuussa oleville yrityksille, ja sitä kautta kuluttajille, nousisivat kuitenkin peräti 40 miljoonaa euroa.

– Elintarviketeollisuus on vahvasti sitoutunut muovipakkausjätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseen. Keinojen valinnassa on kuitenkin tärkeää huomioida kustannustehokkuus, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón sanoo.

Yhteisessä kannanotossa elinkeinoelämän järjestöjen ja kuntapuolen toimijat esittävät kaksi konkreettista keinoa muovin keräysasteen nostamiseksi.

Suomalaisten lajittelumotivaation parantamiseksi toimijat ehdottavat lajitteluvelvoitetta, jolla kiellettäisiin kierrätyskelpoisen materiaalin laittaminen sekajäteastiaan, jos mahdollisuus lajitteluun on olemassa.

Jo lainsäädäntöön kirjatun yrityspakkausten erilliskeräysvelvoitteen toteutumista voitaisiin puolestaan parantaa muuttamalla jäteasetuksen velvoiteraja yksiselitteiseksi. Nyt energiajätteen keräys syrjäyttää liian usein lakisääteisen muovipakkausten erilliskeräyksen, sillä viiden kilon raja viikossa on vaikea hahmottaa.

Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneen Elintarviketeollisuusliiton lisäksi Erikoiskaupan liitto Etu ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Päivittäistavarakauppa ry, Sumi Oy, Suomen Kiertovoima ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Pakkausyhdistys ry, Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) ja Teknologiateollisuus ry.

Yhteinen kannanotto on toimitettu ympäristöministeri Sari Multalalle ja laajasti kiertotalouslainsäädännön valmistelun parissa työskenteleville sidosryhmille.

Liite: Kannanotto kiertotalouslain valmisteluun: Uudet keinot muovipakkausten kierrätyksen lisäämiseksi (pdf)