Energiakriisi ei saa kärjistyä kotimaiseksi ruokakriisiksi

Energiakriisistä uhkaa tulla kotimaisen ruuan tuotannon kriisi, ellei ruokaketjua katsota kokonaisuutena ja sen toimintaedellytyksiä turvata.
Energiakriisi heikentää entisestään huoltovarmuudelle tärkeän ruokaketjun toimintakykyä. Huoli sähkön toimitusvarmuudesta ja saatavuudesta kohtuuhintaan koskettaa koko alaa.

Tuore valtioneuvoston kriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja määrittävä asetus selkeyttää alueellisten verkkoyhtiöiden käytäntöjä siitä, mitkä toiminnot suojataan, jos kiertäviä sähkökatkoja joudutaan toteuttamaan.

– Nyt on tärkeää, että alueelliset verkkoyhtiöt ottavat ruoka-alan huomioon asetuksen mahdollistamalla tavalla. Jos huoltovarmuuskriittiselle alalle ei varmisteta sähkönsaantia, ei ruokahuollon toimintaedellytyksiä voida kriisin aikana taata, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

Elintarviketeollisuus pyrkii osaltaan varmistamaan häiriöttömän ruoan tuotannon aktiivisella yhteistyöllä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.
Sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla tarvitaan selkeää koordinaatiota, jotta yritykset saavat tietoa sähkökatkoista riittävän ajoissa. Yritysten toiminnan suunnittelun kannalta tiedon saaminen mahdollisista sähkökatkoista ajoissa on kriittistä, jotta katkojen haitat voidaan minimoida.

Ennakoimattomat sähkökatkot voivat aiheuttaa elintarvikeyrityksessä merkittäviä kustannuksia. Katkoista johtuvat ongelmat eivät aiheudu vain tuotantoprosessien keskeytymisestä, vaan myös niiden uudelleen käynnistämisestä sekä tuoteturvallisuuden takaamisesta katkon jälkeen.

– Elintarvikkeiden valmistusprosessit ovat tarkkaan suunniteltuja tuotteiden turvallisuuden ja laadun takaamiseksi, eikä yksikään yritys voi riskeerata tuoteturvallisuutta.
Kahden tunnin kiertävä katko voi tarkoittaa mittavia kustannuksia ja useiden tuntien lisätyötä yrityksissä, Käkelä kuvaa.

Ennakoitukin katko vaatii yrityksiltä huomattavasti suunnittelua ja toimenpiteitä. Jos katko tulee lyhyellä varoitusajalla, ei esimerkiksi tuotannon alasajoa saada hallitusti tehtyä.

Tuotannon alasajot mahdollisia

Ruoka-alalle on tyypillistä, että kustannukset siirtyvät ketjussa hitaasti eteenpäin. Tämä aiheuttaa kannattavuusvajetta sekä elintarviketeollisuudelle että alkutuotannolle.
Elintarviketeollisuuteen on jo yli vuoden ajan kohdistunut mittava kustannusten nousu ja yrityksillä on isoja haasteita kannattavuuden kanssa. Helpotusta hinta- ja kustannuspaineisiin ei ole näköpiirissä ensi vuonnakaan.

Nykyinen energiaan liittyvä epävarmuus tarkoittaa osalle yrityksistä merkittäviä haasteita.

– Uhkana on, että erityisesti pk-yritykset joutuvat korkeiden energiakustannusten vuoksi ajamaan tuotantoa alas väliaikaisesti tai pahimmillaan jopa pysyvästi, Käkelä kertoo.

Ruoka-alan kilpailukyky vaakalaudalla

Monet EU-maat ovat tehneet päätöksen tukea yrityksiä energiakriisissä. Jos Suomi ei näin tee, kotimaisen ruoka-alan kilpailukyky tuontimaihin verrattuna heikentyy. Kun yrityksille varmistetaan tasapuolinen toimintaympäristö ja kannattava toiminta, turvataan samalla myös ruoka-alan työpaikkoja ja säilytetään kotimainen ruoka pöydissä.

– Meidän täytyy yhdessä varmistaa, että suomalaisilla on vuoden päästä joulunakin mahdollisuus nauttia kotimaassa tuotettua ja valmistettua ruokaa. Hallituksen on tehtävä ruoka-alan tarpeita huomiovia ratkaisuja määräaikaisesta sähkötuesta, jotta ala selviäisi pahimman yli, Käkelä vaatii.