Elintarvikeyritysten kilpailukyky nostettava EU-politiikan keskiöön 

Politiikan maailmassa katseet ovat jo kääntyneet Eurooppaan. Alkukesällä valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin ja juhannuksen jälkeen valtioiden päämiehet tekevät strategisia linjauksia tulevien vuosien EU-politiikan suunnasta. Uusi komissio muodostetaan loppuvuoden aikana.

Selvä on, että EU-vaalitulos vaikuttaa myös ruokapolitiikan ja sääntelyn painopisteisiin sekä sitä kautta alan kilpailukykyyn ja menestymisen mahdollisuuksiin myös Suomessa. Päättymässä olevalla EU-kaudella otettiin merkittäviä askeleita vihreän siirtymän edistämisessä.  Kiristyneessä maailmantilanteessa seuraavan kauden strategian ytimessä ovat turvallisuusasiat monissa muodoissaan. Toinen painopiste tulee olemaan Euroopan kilpailukyvyn ja kasvun vahvistaminen.

Ruokasektori – ja elintarviketeollisuus keskeisenä osana sitä – tuottaa ruokaturvaa. Ruokaturva puolestaan varmistaa yhteiskunnan vakautta ja on osa EU:n kokonaisturvallisuutta. Jotta ruokasektorilla onnistumme tehtävässämme, on EU-politiikassa huolehdittava alan iskunkestävyydestä.

Elintarvikeyritykset ostavat 70 prosenttia eurooppalaisten viljelijöiden tuottamista maataloustuotteista ja jalostavat ne edelleen elintarvikkeiksi kuluttajien ruokapöytään.

Millaista ruokapolitiikkaa sitten tarvitaan?

EU-politiikassa tulee sovittaa yhteen ruokaturvan, kokonaiskestävyyden ja kilpailukyvyn tavoitteet tasapainoisesti. Tarvitsemme edelleen vahvan yhteisen maatalouspolitiikan yhteisten ruoantuotannon sääntöjen ja rahoituksen varmistamiseksi.

Päättymässä olevalla EU-kaudella laadittiin ennätysmäärä uusia säädöksiä. Elintarviketeollisuus on yksi eniten säännellyistä teollisuudenaloista Euroopassa. Alaa koskevista säädöksistä 90 prosenttia tulee EU:sta.  Jatkossa sääntelyn laatuun on kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota, sillä säädöksillä on suora vaikutus yritysten toimintaympäristön ennakoitavuuteen ja yritysten investointihalukkuuteen.

On hyvä, että sovimme yhteiset tavoitteet kestävyyden edistämiseen. Yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan oleellista on jatkossa jättää nykyistä enemmän tilaa innovaatioille ja parhaiden keinojen valinta yrityksille.

Elintarvikeyritysten kilpailukyky pitää saada EU-politiikan ytimeen. Iskunkestävä ruoka-ala voi tarjota Euroopalle ruokaturvan lisäksi työtä ja kasvua, kohtuuhintaista ruokaa, elintarviketurvallisuutta ja terveyttä sekä vähäpäästöisen ruokaketjun.

Ruoka-ala ansaitsee uusiin investointeihin ja kasvuun mahdollistavan EU-politiikan.