Elintarvikeviennissä orastaa kasvua

Jos jostakin, niin tarpeesta virittää elintarviketeollisuuden vienti kasvuun, vallitsee maassamme suuri yksimielisyys.

Viennin vauhdittaminen on välttämätöntä, koska kasvua Suomen kypsiltä ja keskittyneiltä elintarvikemarkkinoilta on turha haikailla. Korkean jalostusasteen vientituotteet lisäävät kotimaahan jäävää arvonlisää paitsi elintarviketeollisuudelle myös kannattavuutensa kanssa kamppailevalle alkutuotannolle.

Alkuvuoden ja kesän aikana elintarvikkeiden vienti on nostettu parrasvaloihin useissa selvityksissä, raporteissa ja tilaisuuksissa. On listattu toimenpide-ehdotuksia, joilla yritysten kynnys kansainvälisille markkinoille madaltuisi, viennissä tarvittava osaaminen kohenisi ja yhteistyö vientiponnisteluissa vahvistuisi.

Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian alkuvuodesta julkistama raportti Suomalaisen elintarvikeketjun menestystekijöistä hoputti rakentamaan vientiä strategisesti korkean arvonlisän brändituotteiden pohjalle.

Heinäkuussa raporttinsa jättänyt selvitysmies Ilkka Mäkelä peräänkuulutti voimakasta panostusta vientiin sekä viranomaisilta että yrityksiltä. Vientitoimintojen pitää olla pitkäjänteisiä, suunnitelmallisia ja leveäharteisia.

Korkean tason tapaamiset avaavat ovia

Onko vienti sitten lähtenyt nousuun? Tilastojen valossa kyllä.

Elintarvikkeiden ja juomien vienti Suomesta on kasvanut hitusen, kun tarkastellaan tullin tietoja rullaavasti 12 kuukauden ajalta huhtikuusta 2016 huhtikuuhun 2017 ja verrataan niitä vastaavaan ajanjaksoon huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2016. Tuoreimmat saatavissa olevat tilastot ovat huhtikuulta 2017.

Viennin arvo kasvoi tarkastelujaksolla 1,587 miljardista eurosta 1,662 miljardiin euroon eli noin viisi prosenttia. Volyymikasvua oli puolestaan runsaat kolme prosenttia (1,739 miljoonasta tonnista 1,801 miljoonaan tonniin).

– Viennissä näkyy ilahduttavasti pientä virkoamista, joka toivottavasti on hyvä alku reippaammalle kasvulle, johtaja Heli Tammivuori (ETL) tulkitsee.

Suomi kuitenkin vie edelleen runsaasti alemman jalostusasteen tuotteita, joiden kysyntää maailmanmarkkinahinnat ja satotasot heiluttelevat voimakkaasti.

Viennin arvolla mitattuna suurin vientituote rullaavassa tarkastelussa huhtikuusta 2016 huhtikuuhun 2017 olivat meijerituotteet, volyymilla mitattuna vilja.

– Viennin vedosta ei voi vielä riehaantua. Kun tullin tilastot päivittyvät loppukevään ja kesän tiedoilla, nähdään paremmin, miten vahvalla pohjalla viennin kasvu on.

– Kaikki ponnistelut elintarvikkeiden ja juomien viennin eteen ovat edelleen tarpeen! Tällä alalla myös korkean tason poliittisilla tapaamisilla ja valtionpäämiesten roolilla kaupankäynnin avaajina on merkitystä, Heli Tammivuori muistuttaa.

Viennin lisäämiseksi tarvitaan investointeja tuotekehitykseen, kaupallistamiseen, kohdemarkkinatutkimukseen, vientiohjelmiin, vientilupien saamiseen, yritysten vientiyhteistyöhön sekä yritysten ja viranomaisten yhteistyöhön.

Reilusti yli puolet viedään sisämarkkinoille

Tarkasteltaessa vientiä kauppa-alueittain EU:n osuus oli suurin viennin arvolla mitattuna. Elintarviketeollisuuden viennistä sisämarkkinoille suuntautuu 60 prosenttia.

Seuraavaksi eniten, reilut 22 prosenttia, viedään ns. kolmansiin maihin, kuten Kiinaan ja USA:han. Tämän kauppa-alueen osuus viennistä on kasvanut eniten.

– EU:n solmimat vapaakauppasopimukset Japanin ja Etelä-Korean kanssa sekä Kiinaan saadut vientiluvat luovat odotuksia Aasian viennin kasvulle, Heli Tammivuori sanoo.

Venäjän osuus viennistä taas on pienentynyt reiluun seitsemään prosenttiin. Vielä muutama vuosi sitten osuus oli huomattavasti suurempi, lähes 30 prosenttia.

Venäjä asetti kolme vuotta sitten tuontikiellon eläinperäisille elintarvikkeille. Se leikkasi yhdessä yössä Venäjän-viennistä lähes 200 miljoonaa euroa ja ravisteli ennenäkemättömällä tavalla koko Suomen elintarvikemarkkinoita.

Naapurimaat vientikohteiden kärjessä

Tärkein vientimaa suomalaiselle elintarviketeollisuudelle huhtikuusta 2016 huhtikuuhun 2017 oli Ruotsi, kun mitataan viennin arvoa. Ruotsiin vietiin eniten alkoholia, maitotaloustuotteita ja makeisia.

– Ruotsin merkitys tärkeimpänä vientimaana on korostunut Venäjän tuontikiellon asettamisen jälkeen.

Kakkospaikkaa piti Viro, joka osti Suomesta etenkin alkoholia, kalaa, kahvia, olutta ja hedelmiä. Kolmanneksi tärkein vientimaa oli Venäjä, jonne vietiin eniten raakakahvia, alkoholia, vehnää ja maltaita.

– Tuontikiellosta huolimatta Venäjälle viedään edelleen elintarvikkeita ja maassa on myös monen suomalaisen elintarvikeyrityksen tuotantoa, Tammivuori toteaa.

Saksa oli neljänneksi tärkein vientimaa, jonne vietiin varsinkin kauraa, alkoholia, suklaata ja leipomovalmisteita. Viidennelle sijalle viennissä nousi Alankomaat, joka toi Suomesta eniten voita, maitojauhetta ja viljaa.

Viiden kärkimaan lista muuttuu hieman, jos mittarina käytetään viennin volyymia.

Ykköseksi nousee Saksa (viljat), kakkoseksi Ruotsi (maitotaloustuotteet, suklaa, vilja), kolmoseksi Alankomaat (viljat), neloseksi Espanja (viljat) ja viitoseksi Viro (alkoholi, olut, kala ja hedelmät).