Elintarviketeollisuusliitto odottaa puoliväliriihestä päätöksiä, jotka parantavat ruoka-alan yritysten kilpailukykyä ja luovat yrityksille ennakoitavat toimintaolosuhteet.
Ruoka-alan merkitys Suomen kansantaloudelle on huomattava. Ala tuottaa vuosittain kansantalouden kassaan lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä ja työllistää lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä. Tulevaisuudessa ala voi tuottaa Suomelle hyvinvointia ja kasvua vielä tätä enemmän, kunhan edellytyksistä huolehditaan nyt.
Ruoka-ala haluaa olla vetämässä Suomea kestävän kasvun tielle. Se edellyttää, että maan hallitus päättää nyt puoliväliriihessä toimista, jotka vahvistavat huoltovarmuutta sekä ruoka-alan kykyä investoida ja työllistää.
1. Ennakoitava sääntely luo pitävän pohjan yritysten kasvulle
Ruoka-ala tarvitsee parempaa, tutkittuun tietoon pohjautuvaa ja ennakoitavaa sääntelyä sekä kotimaassa että EU:ssa. Toimintaympäristön on oltava ennakoitava ja kilpailukykyinen.
Elintarvikealan sääntelyä on kevennettävä ja yksinkertaistettava yritysten menestymisen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Uusia säädöksiä pitäisi esittää vain, jos vaikutusarvio osoittaa, että sääntelyä tarvitaan. Sidosryhmät on otettava mukaan säädösten valmisteluun. Myös parempi tiedon jakaminen ja itsesääntely on tunnistettava vaihtoehdoiksi lisäsääntelylle.
Suomeen tarvitaan Ruotsin esimerkin mukainen pysyvä asiantuntijatoimielin, jonka tehtävänä on keventää Suomessa toimivien yritysten säädöstaakkaa sekä säädöksistä aiheutuvia hallinnollisia ja toiminallisia kustannuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.
2. Investoinnit liikkeille kohdennetuilla veroporkkanoilla
Suomessa elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset ovat vanhenemassa, ja alalla tarvitaan lähivuosina uusia korvaavia investointeja.
Eduskunnan käsittelyssä oleva suurten puhtaiden investointien verokannustin soveltuu huonosti elintarviketeollisuuden investointien edistämiseen. ETL ehdottaa yritysverotuksen uudistamista siten, että investointeja koneisiin ja laitteisiin edistetään tukitasoltaan alhaisemmalla mutta kaikille yrityksille tasapuolisemmalla investointihyvityksellä.
Poistojärjestelmää olisi uudistettava korottamalla uuden kone- ja laiteinvestoinnin poistopohjaa yli 100 prosentin tason niin, että poistoja voitaisiin tehdä investoinnin todellista suuremmasta arvosta. Esimerkiksi 10 prosentin investointihyvitystä vastaisi 150 prosentin poistopohja.
Verottajan tiukkojen tulkintojen vuoksi tutkimus- ja kehitystoiminnan sisällöstä t&k-verohuojennusten hyöty on jäänyt pieneksi. Puoliväliriihessä pitäisi linjata kannustinten kehittämisestä kannustavammiksi. ETL:n mielestä t&k-toiminnan määritelmää pitää tulkita laajasti, vähennyksen soveltamisalaa laajentaa tuottavuutta parantavien innovaatioiden käyttöönottoon sekä vähennys mahdollistaa myös tappiollisille yrityksille.
3. Lisäleikkaukset ammatilliseen koulutukseen torjuttava
Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen keskeinen kasvun este elintarvikealan yrityksille. Osaajien saatavuudesta on huolehdittava toimivilla työmarkkinoilla, turvaamalla alan koulutuspaikat sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Työvoimapula voi hidastaa yritysten kasvua ja heikentää investointihaluja. Sen vuoksi Suomeen tarvitaan osaajia myös ulkomailta.
Ammatillisen koulutukseen jo tehdyt leikkaukset heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ruoka-alan yrityksissä, koska aikuisten alanvaihtajien kouluttaminen ja henkilöstökoulutus vaikeutuvat. Ammatilliseen koulutukseen tehtävät uudet leikkaukset on torjuttava. Lisäksi korkeakouluissa alkaneille uusille elintarvikealan koulutusohjelmille on turvattava pitkäjänteinen rahoitus.
4. Suomi houkuttelevaksi avainhenkilöverotuksen uudistuksella
Osaavan työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi avainhenkilöverotusta pitäisi uudistaa kilpailijamaiden esimerkkien pohjalta. Näin Suomeen voidaan houkutella esimerkiksi TKI-osaajia. Nykyinen avainhenkilöveromalli ei houkuttele normaalipalkkaisia asiantuntijoita.
Avainhenkilöverotuksen pitäisi olla kaikkien asiantuntijoiden saatavilla tulotasosta riippumatta. Avainhenkilöverotusta pitäisi muuttaa siten, että osa palkasta voidaan määräajan maksaa verottomana riippumatta palkan määrästä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa.
Lisätietoa
Ajankohtaiset aiheet tarjottimella
Uutiskirjeemme kertoo elintarvikealan tärkeimmät kuulumiset